Saako enää laihduttaa?

Haluan heti aloittaa sanomalla, miten hienoa on että elämme maailmassa missä on ihanaa että kaikki saavat olla sitä kehoa kuin haluavat, itseä opetellaan arvostamaan missä kehossa vain, kehopositiivuus on noussut tagiksi ja fatsheimaus ikäviin piirteiisiin ihmisessä. Se on vain myös - harmillisesti tehnyt laihduttamisesta täyden tabun. 

Ylipainon pois tiputtaminen on nykyaikana melkein synti ja tarkoittaa automaattisesti sitä, ettet pidä itsestäsi. Tämä on se varjopuoli mikä on tullut kehopositiivisuus-aallon mukana. Saako enää laihduttaa?

2013 - 2021

Jos olet ylipainoisessa kehossa, on sinulla faktana erilaisia terveysriskejä kuten nivelten isompi rasittuminen, diabetesriski, uniapnea, nivelrikko, lapsettomuus, kohonnut verenpaine, ihon venyminen, alempi eliniän odote ja mahdollisesti ruokailuun liittyvistä ongelmista sydän- ja verisuonitauti riskejä. On täysin ok, jos et halua pitää terveyttäsi riskissä. On myös täysin ok, jos sinulle terveysriskit eivät ole suuri ongelma tai vältyt niiltä isolta osin. Kaikkia ei kiinnosta terveys yhtä paljoa kuin esim täysillä eläminen ja hetkestä nauttiminen (=not kalorien laskeminen). Itsellä on ylipainoa mutta kaikki arvoni verikokeissa on aina huippuluokkaa (paitsi anemia mikä ei liity ylipainoon: Koko elämän anemia ja rautainfuusio) - koska en kuitenkaan elä huonolla ruoalla enkä täten ole riskissä monissa niissä asioissa missä monet ylipainoiset ovat. Joskus olin myös ylipainoinen todella surkealla ruokavaliolla milloin oli myös varmasti riskiä juurikin sydän- ja verisuoni asioissa.

Maailmassa on myös tilanteita ja ihmisiä joiden on lähes mahdoton tiputtaa painoa, tai muut tekijät elämässä pitävät painoa yllä eikä heille olisi mitenkään optimaalista koko ajan tähdätä johonkin saavuttamattomissa olevaan painoon ja elää kituutellen vaan nimenomaan hyväksyä oma tilanne ja nauttia elämästä täysin rinnoin. Ymmärrän kehopositiivisuuden pointin, mutta haluankin puhua tästä varjopuolesta. Ylipainoakaan ei edes halutessaan tiputeta pois yhdessä yössä, joskus vasta yhdessä vuosikymmenessä ja onkin elintärkeää rakastaa itseään myös matkalla siihen terveempään kehoon mitä havittelee. 

Kuitenkin kun olemme lisänneet hyväksyntää sille ettei ihmisten tarvitse laihduttaa, olemme lisänneet skismaa heille jotka haluavat ja tällä tavoin jatkaneet fatsheimausta vielä entisestään. 

Ylipainossa puhutaan kuitenkin fyysisen terveyden ongelmista, mielenterveysongelmista sekä jaksamiseen liittyvistä asioista. Jos tavoitteissasi on olla hyvä kuntoinen ja hyvinvoiva ihminen, on täysin ok haluta tiputtaa painoa jotta pääset pois terveysriskeistä ja sellaiseen kehoon mikä mukautuu hyvin liikkuvaan elämään. Ettei esim tarivtse kantaa vaelluksilla 20 ekstrakiloa mukana. Tästäkin pitäisi saada puhua, koska muuten lisäisimme vain skismaa ylipainoisten kesken jotka haluavat terveempään kehoon. Siinä ei ole mitään väärää.

Jos joku haluaa pudottaa painoa, sitä ei pitäisi joutua perustelemaan tai pitämään alkuspiikkejä siitä että "ei siis kaikkien tarvitse eikä edes vaikka olisi minun kokoiseni tarkoita että pitäisi mutta itse koen että minun ehkä pitäisi" - koska paino on useille jo itsessään vaikea aihe eikä ansaitse päälleen vielä uutta kasaa häpeää ja selittelyä, toki niin voi tehdä jos ei koe siitä ongelmaa. 

2012

Minulle on aivan sama haluaako joku normaalipainoinen tiputtaa sen kaksi kiloa jotta housut istuu paremmin tai se todella ylipainoinen puolet painostaan jotta pääsisi joskus tavoitteisiinsa. Laihduttaa saa, mieluiten ilman pikadiettejä (koska ne ei toimi & ovat rasite keholle), terveellisesti, päämäärätietoisesti ja itseään arvostavasti. Enemmänkin meidän tapa miettiä laihduttamista on se minkä pitäisi muuttua siitä että sinun täytyy, siihen että itse haluat. Samanlainen itsetutkiskelun paikka kuitenkin kuin Täyteaineet ja itsensä ehostaminen aiheessa, tuleeko se päätös sinulta vai ympärilläsi piilevistä paineista, odotuksista ja kulttuurista? En itse usko että BMI on paras mittari mitata kehon tilaa saatika että sitä käytettäisiin aina oiken (esim. ala-asteella kasvaville lapsille kertominen että hei oot ylipainoinen aiheuttaa enemmän hallaa kuin mitään hyötyä) mutta se on ihan oma aiheensa.

Jotain mitä kannattaa miettiä kun puhuu ja kuuntelee ihmisten puhuvan kehopositiivisuudesta ja laihduttamisesta. Olemmeko niin avoinmielisiä kuin kuvittelemme vai ainoastaan niistä asioista mitkä sopivat siihen narratiiviin mitä kerromme?

Pastaton ruokavalio

Elämäntapadietti mitä pidin YouTuben puolella kuluneen vuoden loppui huhtikuuhun. Tuloksiksi jäi -12kg sekä -30senttiä. Meni siis tosi hyvin. Ainoa miinus oli, että kaloriton elämäntapa ei ole kestävä, ja reissaamisen tukema huono syöminen aikalailla deletoi tehdyn tuloksen. En ole nyt edes käynyt vaa'alla mutta aloitin jo uuden luvun elämässäni! Kutsun sitä nimellä Pastaton.

Nimi kertoo enemmän kuin mitä sanoilla osaisin kuvailla, eli ruokavalio missä turhake hiilarit (esim. leipä, pasta & riisi) on leikattu pois. Ruoka koostuu kasviksista sekä proteiineista. Kasvissyöjänä hiilaria tulee helposti saatua liikaa suhteessa muihin ravintoiaineisiin, joten tällä saat katkaistua sen pahan valkoisen teollisen hiilarin pois. 

Kauhajoella asumisen aikaan en syönyt terveellisesti. Jauhelihaa kermakastikkeessa ja pastan kanssa, joskus leikkasin sipulin tai tomaatin kastikkeeseen mutta that's that. Tuossa ruokavaliossa ainoa hyvä tuote oli se sipuli, mikä ei minulle edes anemian takia sovi. Nykyään kasviksia tulee se 500g-1500g päivässä, eli niiden saannista ei ole mitään huolta. Kuitenkin jos nämä kasvikset yhdistää perus pastaan, on tuossa vaiheessa päivän hiilarit aika maksissa.

Leipä onkin ihan oma juttunsa meidän ruokakulttuurissa. Se on myyty niin hyvin aamupala itemiksi, ettei moni osaa aamuansa ilman sitä aloittaa. Kaikki mitä olet kuullut täysjyvän paremmuudesta valkoiseen mömmöön on yhdentekevää - ne on kaikki samaa huonoa hiilaria. Sekä tietenkin se miten leipä yleensä rakentuu? Voita ja juustosiivu päälle, tai jos olet lihansyöjä niin vielä joku kinkkusuikale. Näissä kolmessa ei ole paljoa terveellisen aamupalan kriteerejä. 

En itse ole aamupala ihminen, mutta silti ajattelin leivän olevan vaikea asia mistä luopua, mutta so far so good. Pasta ruokiakin teemme, mutta valitsemme Tervens-pastan taikka muun gluteenittoman. 

Periaatteessa nykyinen ruokavalio on gluteeniton (ja yhä tottakai kasvis). Sokerituotteiden nauttiminen jää päivässä kombuchaan, sekä luonnonsokeriin kuten mansikoihin ja smoothieihin. Kuitenkin karkit ja sellaiset keinotekoiset herkut saa nyt jäädä hyllylle. 

Nautimme paljon keittoja ja salaatteja. Liikunta päivinä nautimme papupastaa nyhtökaurakastikkeen kanssa. Ruokaa saa syödä, ja siitä saa nauttia - pitää vain vähän miettiä mitä suuhunsa laittaa. Vanha sanonta käy tässä hyvin; Olet mitä syöt, eli mitä haluat olla? 

Liikunta puolella on yhä kaksi työpäivää viikossa (fyysinen työ) sekä nyrkkeily kerran viikossa. Olemme alkaneet pomppimaan trampalla kerran viikkoon myös mikä on huimaa liikuntaa. Avaa lavat oikein hyvin. Ruokavaliota noudammalla ja liikuntaa harrastamalla kilot lähtevät myös tippumaan. Tällä kertaa motiivina on puhdas elämä - eikä niinkään se mitä vaaka näyttää. Tänään kuitenkin uskaltaudun vaa'alle, ja katsotaan mihin siitä päästään. 

Elämäntapadietti kesäkuu-maaliskuu

Vuoden 2018 kesäkuussa halusin aloittaa elämäntapadietin. Tämä alkoi kahden viikon FODMAP ruokavalion noudattamisella, ja ärsyttävien ruokien eliminoimisella. Heinäkuusta-marraskuuhun kävin peppu-vatsa jumpassa ja koitin erilaisia lakkoja herkuista, pienellä onnistumis prosentilla.

ELOKUU videon linkki
SYYSKUU videon linkki
LOKAKUU videon linkki

Tämä ei ole ensimmäinen kerta kun tiputan kiloja muuttamalla elämäntapojani. Vuonna 2013 kun olin ryyppäävä, tupakoiva, masennus-lääkkeistä lihonut, valmisruokia ja suklaata imuroiva lihansyöjä -lähdin muuttamaan elämääni kohti terveellisiä elämäntapoja. Yksi asia kerrallaan tiputin -35 kiloa.

Lue koko juttu: Nyt puhutaan kiloista

Tässä vaiheessa elämää kun valmistan itse ruokani, syön reilusti kasviksia vegetarian ruokavaliolla, en polta tai juo - on vaikea lähteä enää tekemään radikaaleja muutoksia. Yksi näistä missä muutokselle on aina tilaa - on herkut, mitä olenkin aina ajoittain lakottanut kaksi vuotta, tai ihan puoli vuotta. Jossain oli silti vikaa, koska paino pysyi ylipainossa.

Tahti oli todella hidasta marraskuulle asti, kunnes sain uuden työni. Eli jaan öisin aamulehteä. Teen työni pyörällä, ja alussa tein 4 yötä putkeen. Toinen alueistani (jota en enää tee) sisälsi 21 (vai oliko jopa 27) nelikerroksista hissitöntä rappua putkeen. Tämä vaikutti radikaalisti tuloksiin. Kun et voi enää ruokavaliolla tehdä kuin tukevia muutoksia, on parannettava urheilu suorituksia, mitä tämä työ ehdottomasti on tehnyt.

MARRASKUU videon linkki
JOULUKUU videon linkki 

Muutosta vuoden vaihteeseen tapahtui 7 kilon verran. Käytännössä dietti alkoi kesäkuussa, mutta ekat kaksi kuukautta oli niin täynnä feilausta ja motivaation etsintää, että oikea alku oli enemmänkin elokuussa. Nyt oli liikunta siis kohdillaan kun sai 4 päivää viikossa vetää jalkareeniä ja aina varmasti se 10 000 askeltakin. Mitäs vielä voisi muuttaa?

No sitten uudenvuoden jälkeen alkoikin Sulamo osuus dietistämme, mikä kesti tähän loppumiseen, eli maaliskuuhun saakka.

Sulamo on siis kalorilaskuri, mihin kirjoitat päivän ruoat sekä liikunnat. Kolmen kuukauden aikana siis kaikki mitä syötiin, mitattiin ylös sekä aina kun kokkasi, tein siitä samalla reseptin sulamoon. Aikaa vievää, mutta tehokasta. Se on niin simppeliä kuin matikka: Syöt vähemmän, kuin mitä kulutat. Meillä oli 500-1000 kalorin vaje päivittäin, paitsi tankkauspäivinä.

Huomaathan, ettei tämä laihdutus metodi ole pitkäaikaisesti keholle hyväksi, ja muistat kuunnella kehoa ja mieltä niiden voinnista. Täslläisen kalorivajeen toteuttamisessa vaikuttaa elämäntavat, mielen tila, ylipainon tilanne ja niin moni muukin asia, etten suosittelisi tätä ilman ravitsemusterapeutin tai osaavan mielipidettä. 

Tätä tehtiin sitten maaliskuun loppuun saakka. Tilanne kun dietti päättyi oli -13kg sekä -33cm. 

Ainoa miinus oli se, että kun olet näin kauan tälläisellä negakalorilla ja feilaat kerran.. Mieli ei anna periksi mennä takaisin. Oikean motivaation puute, sekä pieni "onha täs jo näin pitkälle päästy, niin iha sama" -asenne lopetti dietin kuukauden ennenaikaisesti. Eikä vain se että se loppui ennenaikaisesti, mutta se että tapa miten kaloreita alkoi hamstraamaan meni ihan överiksi.

Dietti ei opettanut tervettä tapaa herkutella. Eikä miten nauttia muustakin kuin mässystä. Dietti auttoi laihduttamaan 13 kiloa, mutta tällä hetkellä en ole varma onko kaikki tullut takaisin. Vaa'alle en mene. :D

Nyt on matkustettu ja lomailtu ja vaan oltu. On nautittu olosta ja sulamon vapaudesta. Ja uusi ruokavalio on jo alkanut. Löytyi vielä tapa, miten muuttaa elämäntapoja. Mutta siitä lisää myöhemmin.

Videot soittolistana: Elämäntapadietti soittolista