Mysimba kokemus

Lue myös: Saxenda - kokemus

Halusin jakaa oman kokemukseni Mysimba nimisen lääkkeen kanssa. Odotan mietoa edistystä koska lääke auttaa ruokailun kanssa, eikä ole mikään "superdiettilääke". Oma liikkuminen ja kokkaus ja kaikki on ok - mutta ruokahalun tunne on henkisesti sekä somaattisesti ylitsepääsemätön ja kaipasin siinä tukea. Kunhan trendi olisi alaspäin, olen tyytyväinen.

Esitietoa

Aloitin lääkityksen 3. maaliskuuta 2022. Ensimmäisen viikon otin yhden tabletin herättyäni aamupalan kanssa ja toisesta viikosta eteenpäin myös iltaisin. Lääkitys oli itsellä viimeinen oljenkorsi, millä voin hetkellisesti kitkeä koko elämän jatkuneen syömishäiriökäyttäytymisen tyveen kunnes terveysriskit olisi edes osittain tiessään - ja kun tämä on hoidossa niin keskittyä terveemmässä kehossa täysillä ruokailun muuttamiseen terveeseen suuntaan. On todella työlästä tehdä tietoisia hyviä päätöksiä ja taistella ongelmasyömisen kanssa samaan aikaan kun pitäisi myös tiputtaa painoa. Ja puhun pitäisi termistä nimenomaan oman fyysisen ja henkisen terveyteni takia. Voit lukea siitä lisää täältä: Nyt puhutaan kiloista sekä Saako enää laihduttaa?

Ensimmäinen kuukausi

Ensimmäisten päivien aikana huomasin pieniä eroja nälän tunteen tulemisen kanssa. Kun nälkä tuli, se ei tuntunut ylitsepääsemättömältä vaan söin sen verran kuin tunsin tarvitsevani. Lääkkeen oton kanssa tuli automaattisesti aina otettua aamupala mitä en yleensä syönyt ja tämä helpotti jaksamista myös.

Huomasin päänsärkyä ja kovaa janoa, mutta vesi tuntuu aina auttavan päänsärkyyn. Särky kuitenkin hävisi toiseen viikkoon mennessä kokonaan. Toisella viikolla nostettiin annos kahteen tablettiin päivässä, olen yörytminen joten söin aamulääkkeen kun heräsin (12-15) ja iltalääkkeen (20-22) ajoissa että vaikuttaa hereillä olon aikana. 

Yksi ilta unohdin ottaa iltalääkkeen ja huomasin kyllä että iltapalaa olisi maistunut enemmänkin, mutta kello oli jo niin myöhä ennen nukkumaanmenoa etten ottanut sitten ollenkaan. Muuta ongelmaa en kokenut lääkkeen unohduksen kanssa.

Toinen kuukausi

Lääkkeen otto alkoi mennä rutiininomaisesti ja se todella vie nälän tunteen pois. Meillä oli kotona vain kunnon tilaisrumba menossa ja kokkaukseen motivaation kato, mikä johti paljon epäterveellisien ruokien syömiseen ja täten painokäyrä pysyi lähes samana tämän kuukauden aikana. Kuitenkin huomasin olossa erilaista jaksamista kun kaikki energia ei mennyt nälän miettimiseen vaan kävin salilla enemmän ja olo itsestä parani ilman vaa'an antamia tuloksia. 

En ottanut mittoja tässä kuussa mutta huomasin peilissä muutosta, pahin turvotus oli poissa.

Kolmas ja viimeinen kuukausi

Viimeisen kuukauden aikana koin sen verran pieniä muutoksia, etten tiedä mikä niistä oli osa lääkettä ja mikä vain elämäntapoja. Jätin lääkkeen oton lopulta kesken koska en kokenut sillä mainittavan arvoisia vaikutuksia. Mysimba lääkettä voin suositella ainoastaan pienenä lisäboostina jo hyvin sujuvalle painonpudotukselle, siinä mielessä että se todella auttaa nälän tunteeseen vähän mutta ei korjaa ongelmia liikasyömisessä tai muussakaan. Se ei korjaa ongelmia mutta voi auttaa matkalla terveempään elämään. Se, onko se worth it näin pienellä avulla on sitten itsestä kiinni. Laitan alle haittavaikutukset lääkkeen selosteesta (lääkeinfo.fi) kun näitä katsoo, en tiedä onko se sen arvoista. 

Mahdolliset haittavaikutukset

Vakavat haittavaikutukset
Itsemurha-ajatukset ja masentuneisuus
Epileptinen kohtaus (kouristelua)
Monimuotoinen punavihoittuma ja Stevens-Johnsonin oireyhtymä
Rabdomyolyysi
Lupusihottuma tai lupuksen oireiden paheneminen
Serotoniinioireyhtymä, joka voi ilmetä mielentilan muutoksina (esim. kiihtyneisyys, aistiharhat, kooma) ja muina vaikutuksina, joita voivat olla ruumiinlämmön nousu yli 38 °C:n, sydämen sykkeen kiihtyminen, epävakaa verenpaine ja heijasteiden ylivilkkaus, lihasjäykkyys, koordinaation puute ja/tai maha-suolikanavan oireet (esim. pahoinvointi, oksentelu, ripuli)

Muita haittavaikutuksia ovat: Hyvin yleiset haittavaikutukset (saattavat esiintyä useammalla kuin yhdellä potilaalla 10:stä):

- pahoinvointi (kuvotus), oksentelu, ummetus, päänsärky

Yleiset haittavaikutukset (saattavat esiintyä enintään yhdellä potilaalla 10:stä):

- ahdistuneisuus, huimaus, huimauksen tai kiertohuimauksen tunne (vertigo), vapina, univaikeudet (ethän ota Mysimbaa lähellä nukkumaanmenoaikaa), makuaistin muutokset (dysgeusia), suun, kuivuminen, keskittymisvaikeudet, väsymys (uupumus) ja unisuus, uneliaisuus tai energian puute (letargia), korvien soiminen (tinnitus), nopea tai epäsäännöllinen sydämen syke, kuumat lehahdukset, verenpaineen nousu (joskus vakava), kipu ylävatsalla, vatsakipu, liiallinen hikoilu, ihottuma, kutina (pruritus), hiusten lähtö (alopesia), ärtyisyys, tärinän tunne

Melko harvinaiset haittavaikutukset (saattavat esiintyä enintään yhdellä potilaalla 100:sta):nokkosihottuma (urtikaria)
yliherkkyys
epänormaalit unet
hermostuneisuus, vierauden tunne, jännittyneisyys, kiihtymys, mielialan vaihtelut
pään tai raajan vapina, joka lisääntyy tiettyä suoritusta yritettäessä (ryhdyntävapina)
tasapainohäiriö
muistin menetys (amnesia)
käsien ja jalkojen pistely ja puutuminen
matkapahoinvointi
röyhtäily
epämukava tunne vatsassa
ruoansulatusvaikeudet
sappirakon tulehdus (kolekystiitti)
kohonnut veren kreatiniinipitoisuus (viittaa munuaisten toiminnan heikkenemiseen)
kohonneet maksa- ja bilirubiiniarvot, maksan häiriöt
kyvyttömyys saada tai ylläpitää erektiota
epänormaali olo, heikkouden tunne (astenia)
jano, kuuma olo
rintakipu
ruokahalun lisääntyminen, painon nousu

Mäkissä viimeksi 12 vuotta sitten

 

Laskeskelin tuossa että siitä on noin 12 vuotta kun viimeksi söin mäkissä.

Ylempi kuva on vuodelta 2009 kun mentiin ylä-asteella mäkkäriin ja sain euron juustoon siemensämpylän, mikä oli ilmeestä päätellen valtava pettymys. Joitain kuukausia tästä eteenpäin olin jo amiksen ykkösellä ja mäkissä ystäväni kanssa, sanoin hänelle että hänhän oli minulle euron juuston velkaa ja hän sen kiltisti minulle toimitti. Ei hän tainnut velkaa olla mutta se jäi jostain syystä viimeiseksi mäkkärikokemuksekseni. Loput postauksen kuvat on mm. Pancho Villasta ja Friends & Brgrs:sta.

Tuohon aikaan en elellyt nykyistä vaikuttaja-minääni vaan lähinnä koitin selviytyä päivistä hoitamattomien mielenterveysongelmien sekä henkisen alkoholiriippuvuuteni kanssa mutta jokin sisälläni sanoi etten halua tätä enempää tukea, vaikka juustohamppari ja daimijäde olivatkin lemppareitani. Tämä on siis tavallaan eka asia mitä boikotoin, ainakin kaupallisissa asioissa. Lue myös: Alkoholisti, absolutisti, mikä lie

Kirjoitin vuonna 2014 vanhaan blogiini mäkkäristä aiheen ja ajattelin että onhan aika päivittää tämä tännekkin, eihän tuosta ole kuin kohta kahdeksan vuotta aikaa (btw wtf). 

Harmittaa pikaruoan yleistyminen, ihmisillä on koko ajan enemmän ja enemmän kiire koska meille uskotellaan että vain työtehokkuus on hyvän elämän mittari, ei ole aikaa odottaa ravintola-annosta ja halutaan tietää tasan mitä sieltä tiskin takaa saa, joka kaupungissa samana. Se on pikaruokaa. Samaa pakasteshaibaa joka kiskalta, muuten hyvä idea mutta mites tuo terveys ja työntekijöiden hyvinvointi? Olisipa tarjoiltu annos edes se mikä on kuvissa ja mainoksissa. Kun valehtelu alkaa jo tuotteen mainonnasta, mitä itse tuotteelta voi edes odottaa? 

Tuntuu että nykyään pikaruoka on sellainen vaijettu yhteinen ärsyke yhteiskunnassa. Kaikki tietää ettei ulkona näkyviin burgerikuviin voi luottaa, mainoksissa hampparien koko on tehty jo niin överiksi ettei se muistuta edes kaukaisesti oikeaa tuotetta ja tämä on ok, mutta god forbit sanot kauramaitoa maidoksi. "Valheita!"

Harmittaa että usein niitä hyviä ruokapaikkoja saa metsästää, kuin etsisi neulaa mäkkisuovasta. Jenkeistä puhumattakaan missä lautasella ei tarjoilla värejä tai kasviksia, kaikki on beigeä, uppopaistettua ja jopa kouluruoka on hamppareita ja pizzaa. Jenkit on ihan oma aiheensa, mutta Suomessakin pikaruokalat ovat yleistyneet ja korvanneet raflojen paikkoja. Pikaruoan halpa hinta on myös usein se mikä houkuttelee vähävaraisia ja opiskelijoita. Vaikka lopulta se raha mitä käytät yhteen annokseen, ostaisi kokkaukseen usen annoksen ainekset, vaiva pitäisi vain nähdä itse.

Alkuperäisestä kirjoituksesta on liki kahdeksan vuotta ja voin ilokseni todeta että monessa asiassa on menty myös parempaan suuntaan. Vaikka pikaruokaloita on avattu lisää ja uusia ketjuja tuotu Suomeen, on myös moni paikka lopettanut ja uutisoitu että esim Tampereen mäkkärit tekee tappiota. Myöskin isompi askel on tehty kahviloissa ja lounaspaikoissa kun hernekeittolounaan sijaan vaihtoehtoja on enemmän ja monipuolisemmin tarjolla, myös vitriinituotteina, milloin se pikahamppari ei ole ainoa nopea vaihtoehto. Tuntuu että ihmisille nykyään on enemmän väliä sillä mitä syödään, kuin se minkä hintaista se on, koska se oikea "hinta" ruoan takana on enemmän tietoisuudessa. 

Yksi esiin noussut asia on tietenkin työolosuhteet. Mäkkärihän on tunnetusti se "the paikka" mihin mennään hakemaan ensimmäinen työkokemus, meillä ehkä myös Hesburger ja näistä on tullut ylivuotavan paljon kertomuksia ja kokemustarinoita kamalista työolosuhteista, kiireestä, huonosta palkasta, burn outeista jne. Kannattaa ottaa seurantaan Instassa tili nimeltä @mieluummintyoton

Vielä kymmenen vuotta sitten saatoit olla tietämätön siitä että usein nugetit tehdään pinkistä lihamössöstä, mikä on käytännössä broileriteollisuuden jätettä (peräaukkoja, jalkoja, nokkia jne) mutta nykyään tämä on lähes kaikkien aikuisten tiedossa. Vanhemmilla on myös vastuu, koska usein lapsille annetaan nugettilautanen pikaruokalassa tiedostomatta että siinä annoksessa on suolaa yli puolet aikuisen päivätarpeesta puhumattakaan kaikesta muusta mitä niistä löytyy. Myöskin, koska nykyään saat vegenä nugetteja voit välttää tämän peräreikäpäätöksen ja silti täyttää rasvanhimosi. Burger King esim tekee niin vakuuttavia vegenugetteja että ihmiset on tehnyt niistä valituksia, luullessaan että ovat saaneet väärän annoksen.

Suomessa ei yhtä pahasti kuin Yhdysvalloissa

On myös todella erikoista miten ravintosisältö vaihtelee eri alueiden välillä. Lontoossa saatat saada mäkkärissä luomumaitoa kun taas jenkeissä mäkkiruokien sisällöistä löytyy esim seuraavia: TBHQ (isoissa annoksissa aiheuttanut mahasyöpää rotille testeissä), BHA (käytetään kuorimaan ihohuokosia), propyl gallate (käytetään elintarvikkeiden, öljyjen, vahojen, liukasteaineiden ja voimansiirtoöljyjen hapettumisenesto- ja säilöntäaineena), azodicarbonamide (tärkein käyttökohde on vaahtokumien ja vaahtomuovien valmistuksessa vaahdotusaineena käyttäminen. Aineen käyttö on kielletty Euroopan komission antaman direktiivin perusteella), sodium phosphate (käytetään mm. pyykinhuuhteluaineissa ja ruosteen estämisessä) sekä artificial colors (synteettisiä). 

Et jos joskus on EU vituttanut niin tässä ihan pari hyvää syytä tykätä näistä rajojen vetämisistä. 

Se, että perhe menee silloin tällöin syömään pikaruokaravintolaan on aika yksinkertaisesti osa nykyistä yhteiskuntaa. Mutta sekin jatkuu vain siksi, ettei vanhemmat kyseenalaista sen tarvetta. Ei lapsen kasvatuksessa tarvita perjantaimäkkäriä. Pitäkää perjantaipiknik. Ei kukaan pakota tukemaan ketjuja, se päätös tehdään täysin itse. Joten, jos sen päätöksen tekee, kannattaa olla todella tietoinen että sen tekee. 

Itselle se päätös on helpompaa, mutta lapsi luottaa siihen että ruoka mitä vanhempi tarjoaa on hyväksi, jolloin vastuu on vanhemmalla. Pikaruoka voi olla se asia mitä harrastetaan harvoin, vaikka kesäloman kunniaksi tai jotenkin muuten "special" juttuna.

Kun olin töissä ostoskeskuksessa siivoojana, näin aivan liikaa ylipainoisia lapsia vierimässä mäkkäriin vanhempiensa kanssa. Uudestaan ja uudestaan. Liian usein siihen nähden, mitä ravintoa sellainen ruoka tarjoaa. Kyllähän se suruttaa, ihan sen lapsen puolesta. Tässäkin pätee sama kuin monessa muussakin asiassa: Kohtuu kaikessa!

En sano ketään huonoksi vanhemmaksi joka vie lapsensa mäkkiin. Mutta jos lapsen ruokavalio koostuu niin paljon pikaruoasta että se vaikuttaa hänen terveyteen, on jo eri keskustelun paikka.

Vaikka mäkkäritaukoa on kestänyt 12 vuotta ilman aikeita ikinä siellä uudestaan syödä, en ole kaikkia pikaruokaloita laittanut banniin. Käymme välillä Panchossa juhlistamassa merkkipäivää tai ennen elokuvaa Friends & Brgrs:ssa. Burger Kingin chili cheese bitesit on suurin heikkouteni ja Hesburgerin vekehampparit on todella hyviä. Naughty Burgerin savujalapeno makaronipuikkohommat on taivaallisia ja ehkä lempparina silti seisoo Fafa's - sekin on pikaruokaa.

Kuitenkin kun tiedostaa näiden ruokien tarjoaman ravinnon, niiden rasvaisuuden ja kaloritkin - tietää ettei niitä voi usein nauttia jos välittää omasta terveydestä. Välillä menee vuosi ettei ole jossain käynyt ja välillä tilaatkin pari kertaa viikossa Foodoralla kotiin. Sen kyllä huomaa aina olossa että on syönyt jotain "pskaa", eikä siinä olossa halua liian kauaa olla. Suolaisuus turvottaa kehon ja ravinneköyhyys pitää energiatason matalalla. Mielestäni pikaruoan voi totaalikieltää jos siltä tuntuu mutta jo sillä tekisi paljon oman hyvinvoinnin eduksi jos olisi tietoinen ruokapaikkapäätöksistä ja pitäisi tämän rasvaisen herkun kaukana arjen rutiineista.

Luettavaa: This Is For Everyone That Still Eats at McDonald’s (Even if they won’t admit it!), What’s Really in a Chicken Nugget?, Koskikeskuksen McDonald’s suljettiin lopullisesti, Pikaruuan terveellisyys puhuttaa, Researchers have found a ‘striking’ new side effect from eating fast food, Miltä näyttää 60-vuotta vanhat ranskalaiset, 

Saako enää laihduttaa?

Haluan heti aloittaa sanomalla, miten hienoa on että elämme maailmassa missä on ihanaa että kaikki saavat olla sitä kehoa kuin haluavat, itseä opetellaan arvostamaan missä kehossa vain, kehopositiivuus on noussut tagiksi ja fatsheimaus ikäviin piirteiisiin ihmisessä. Se on vain myös - harmillisesti tehnyt laihduttamisesta täyden tabun. 

Ylipainon pois tiputtaminen on nykyaikana melkein synti ja tarkoittaa automaattisesti sitä, ettet pidä itsestäsi. Tämä on se varjopuoli mikä on tullut kehopositiivisuus-aallon mukana. Saako enää laihduttaa?

2013 - 2021

Jos olet ylipainoisessa kehossa, on sinulla faktana erilaisia terveysriskejä kuten nivelten isompi rasittuminen, diabetesriski, uniapnea, nivelrikko, lapsettomuus, kohonnut verenpaine, ihon venyminen, alempi eliniän odote ja mahdollisesti ruokailuun liittyvistä ongelmista sydän- ja verisuonitauti riskejä. On täysin ok, jos et halua pitää terveyttäsi riskissä. On myös täysin ok, jos sinulle terveysriskit eivät ole suuri ongelma tai vältyt niiltä isolta osin. Kaikkia ei kiinnosta terveys yhtä paljoa kuin esim täysillä eläminen ja hetkestä nauttiminen (=not kalorien laskeminen). Itsellä on ylipainoa mutta kaikki arvoni verikokeissa on aina huippuluokkaa (paitsi anemia mikä ei liity ylipainoon: Koko elämän anemia ja rautainfuusio) - koska en kuitenkaan elä huonolla ruoalla enkä täten ole riskissä monissa niissä asioissa missä monet ylipainoiset ovat. Joskus olin myös ylipainoinen todella surkealla ruokavaliolla milloin oli myös varmasti riskiä juurikin sydän- ja verisuoni asioissa.

Maailmassa on myös tilanteita ja ihmisiä joiden on lähes mahdoton tiputtaa painoa, tai muut tekijät elämässä pitävät painoa yllä eikä heille olisi mitenkään optimaalista koko ajan tähdätä johonkin saavuttamattomissa olevaan painoon ja elää kituutellen vaan nimenomaan hyväksyä oma tilanne ja nauttia elämästä täysin rinnoin. Ymmärrän kehopositiivisuuden pointin, mutta haluankin puhua tästä varjopuolesta. Ylipainoakaan ei edes halutessaan tiputeta pois yhdessä yössä, joskus vasta yhdessä vuosikymmenessä ja onkin elintärkeää rakastaa itseään myös matkalla siihen terveempään kehoon mitä havittelee. 

Kuitenkin kun olemme lisänneet hyväksyntää sille ettei ihmisten tarvitse laihduttaa, olemme lisänneet skismaa heille jotka haluavat ja tällä tavoin jatkaneet fatsheimausta vielä entisestään. 

Ylipainossa puhutaan kuitenkin fyysisen terveyden ongelmista, mielenterveysongelmista sekä jaksamiseen liittyvistä asioista. Jos tavoitteissasi on olla hyvä kuntoinen ja hyvinvoiva ihminen, on täysin ok haluta tiputtaa painoa jotta pääset pois terveysriskeistä ja sellaiseen kehoon mikä mukautuu hyvin liikkuvaan elämään. Ettei esim tarivtse kantaa vaelluksilla 20 ekstrakiloa mukana. Tästäkin pitäisi saada puhua, koska muuten lisäisimme vain skismaa ylipainoisten kesken jotka haluavat terveempään kehoon. Siinä ei ole mitään väärää.

Jos joku haluaa pudottaa painoa, sitä ei pitäisi joutua perustelemaan tai pitämään alkuspiikkejä siitä että "ei siis kaikkien tarvitse eikä edes vaikka olisi minun kokoiseni tarkoita että pitäisi mutta itse koen että minun ehkä pitäisi" - koska paino on useille jo itsessään vaikea aihe eikä ansaitse päälleen vielä uutta kasaa häpeää ja selittelyä, toki niin voi tehdä jos ei koe siitä ongelmaa. 

2012

Minulle on aivan sama haluaako joku normaalipainoinen tiputtaa sen kaksi kiloa jotta housut istuu paremmin tai se todella ylipainoinen puolet painostaan jotta pääsisi joskus tavoitteisiinsa. Laihduttaa saa, mieluiten ilman pikadiettejä (koska ne ei toimi & ovat rasite keholle), terveellisesti, päämäärätietoisesti ja itseään arvostavasti. Enemmänkin meidän tapa miettiä laihduttamista on se minkä pitäisi muuttua siitä että sinun täytyy, siihen että itse haluat. Samanlainen itsetutkiskelun paikka kuitenkin kuin Täyteaineet ja itsensä ehostaminen aiheessa, tuleeko se päätös sinulta vai ympärilläsi piilevistä paineista, odotuksista ja kulttuurista? En itse usko että BMI on paras mittari mitata kehon tilaa saatika että sitä käytettäisiin aina oiken (esim. ala-asteella kasvaville lapsille kertominen että hei oot ylipainoinen aiheuttaa enemmän hallaa kuin mitään hyötyä) mutta se on ihan oma aiheensa.

Jotain mitä kannattaa miettiä kun puhuu ja kuuntelee ihmisten puhuvan kehopositiivisuudesta ja laihduttamisesta. Olemmeko niin avoinmielisiä kuin kuvittelemme vai ainoastaan niistä asioista mitkä sopivat siihen narratiiviin mitä kerromme?