Through thick and thin

No matter how thin, or thick I may be, I need to learn to love myself. This is something I have heard a million times, never really taking it in.

Under the layer of skin, there is me. No matter how much skin, how much fat or how much muscle, I am under there. I can loose the fat, I can loose the muscle, but I can't loose myself.

I believe losing weight will help me love myself, but it won't create it. This must be done before that. There is a difference between loving yourself as who you are, when you are aiming for a more healthy body. And if you are obese, and wanting to stay that way, unhealthy. You should definitely love yourself in every form you may be, as long as your goal is to achieve the healthy body.

I actually have lost about 10 kilos from that body in the picture but you know me. I am a slow writer sometimes. And in these cold weathers, there's nothing like a summer scene to brighten your day.

This is a reminder, to accept yourself now, in the past and in the future.

Matkani Shamanismiin

Monille sana shamaani tuo mieleen noituuden, poppakonstit, taikuuden ja rumpujen rytinän. Vaikka nämä ovatkin historiassa olleet keskeisiä tekijöitä, ja ovat osittain yhä, on shamanismi paljon muutakin. Toivoisinkin että tätä lukiessa, pidät avoimen mielen. Shamanismia voi harjoittaa kristinuskoon, wiccaan tai buddhalaisuuteen kuuluvana. Sitä voi harjoittaa ateistit ja/tai täysin psykologisena menetelmänä. Se ei ole uskonto, vaan enemmänkin elämänkatsomustapa. Kaikella on sielu ja kaikki on yhteydessä toisiinsa. Shamanismi myöskin kehittyy ajan kuluessa ja sen mukaan, toisin kuin esim monet uskonnot.

"Shamaani on yhteisönsä henkinen ekspertti, jonka osaamisalue on voinut vaihdella mielenkiinnon ja taipumusten mukaan. Jotkut shamaanit ovat olleet näkijöitä ja tietäjiä, toiset unennäkijöitä ja unenselittäjiä, suuri osa parantajia ja aikansa psykologeja eli mielenterveyden hoitajia." -Thuleian Tupa

Tiedän että monille on vaikea ymmärtää shamanismia. Heidän pitäisi vain ottaa kaikki taika siitä pois, maaginen tai alinen. Miettiä sitä täysin psykologisena toolina. Esimerkiksi loitsujen sanominen samalla kun poistat negatiivista energiaa auttaa psykologisena tapana, tällöin tekijä keskittyy sanojensa kautta tekemään paremman hoidon, lisäsivät sanat sitten taikaa puuhaan tai ei. Sama kuin terapiassa asioiden sanominen ääneen pakottaa sinua miettimään niitä, mikä saa sinut käsittelemään niitä, vaikka ei siinä taikaa mukana olekkaan.

Energiat on koko ajan ympärillämme. Voit tuntea sen astuessasi huoneeseen missä on juuri tapeltu. Sen voisi leikata kahtia kun olet samassa tilassa kahden toisiinsa seksuaalisesti vetoavan ihmisen kanssa. Ja tunnet sen kun joku on surullinen. Myös eläimet tuntevat energiat. Kissa tietää kun omistaja on surullinen ja koittaa lohduttaa. Koira tunnistaa ihmisen joka ei pidä koirista tai lähettää muita negatiivisia tai väkivaltaisia energioita. Saaliseläin voi tuntea että häntä vaanitaan, siitä mitä energiaa jännitys laukaisee. Shamaani keskittyy näihin, vaikuttaa, siirtää ja käsittelee niitä. Osa uskon voimin, osa psykologisin tavoin.

 Oman kutsumukseni olen aina tuntenut, tavalla tai toisella. Koko elämäni olen tuntenut vetoa johonkin, mitä en tunnistanut. En tiennyt mikä oli tuo energia joka veti puoleensa. Tunsin sen jokaisessa aallossa missä uin, jokaisessa metsässä missä vierailin sekä jokaisessa myrskyssä missä silmäni suljin. Kaatosateet ja kovat myrskyt saavat minut itkun partaalle, se energian sekä yhteneväisyyden määrä on uskomaton. Suuren empatia kyvyn omaavana paikkani on ollut ja tulee olemaan auttajana sekä kuuntelijana. Kovat kokemukset varhaisiässä kasvatti minusta vahvan naisen, ja nyt kun menneisyyteni ei enää varjosta jokaista elämäni osa-aluetta, pääsen kehittämään itseäni siksi, mitä olen aina ollut.

Mutta vasta muutama vuosi sitten ymmärsin mistä tuo energia tulee, ja aloin asiaa opiskella. Tein vuonna 2013 suuren elämäntapa remontin. Siitä olen jo joitain aiheita kirjoittanut, ja kirjoitan kyllä tulevaisuudessa lisääkin.
Lopetin alkoholin ylikäytön, pidin ensimmäisen kaksi vuotta kestäneen herkkulakkoni, aloitin joogan sekä meditaation ja lopetin lihansyönnin. Myöhempinä vuosina tämä menestyi myös shamanismin opiskeluun sekä oman polun tallaamiseen, kevyt yrittäjyyteen sekä käsitöihin. Mitä pidemmälle elän, sitä enemmän näen mitä kaikkea onkaan elämässä tapahtunut, missä pitää vielä muutosta tapahtua ja tunnen matkani arvon sydämessäni. Tämä on kaikki osa matkaani shamanismiin. Elämässäni vapaus, puhtaus, luonto sekä rakkaus on isoissa osissa.

Osa harjoitustani on luoda, ja toteuttaa polkuani. Tämä tapahtuu lukuisien asioiden sekä elämänkatsomusten lisäksi käsitöideni parissa, mitkä sinut on mahdollisesti tällekkin sivulle tuoneet. Jowisfreelife shamaanituotteeni on omaan ilooni sekä harjoitukseeni tehtyjä tuotteita, joita rakastan tehdä enemmän kuin mitä tarvitsen. Olen päätynyt siis näitä myös myymään, ja jakamaan tuotteiden tuomaa iloa & apua. Jokainen tuote on tehty ajatus selkeänä mielessä, rakkaudella sekä täysin by me.

 Ymmärrän että monille asiakkailleni tuotteet ovat pelkästään esteettisiä, missä ei ole mitään väärää. Esteettisyys on tie mielen rauhaan, ja mielihyvää tuovien esineiden pitäminen ympäristössämme sekä kodeissamme on osa tätä. Iso osa asiakaistani myös käyttää tuotteita omassa harjoituksissaan, elämässään sekä hyvinvoinnissaan. Uskon siis tuotteideni kautta auttavani muita, oman toimeentuloni lisäksi. En vielä elä töilläni, mutta toivottavasti joku päivä.

Omassa shamanismissani en käytä poron nahkaa tuotteissani, vaan koitan löytää ympäristöystävällisempiä tapoja. Tämä on osa omaa harjoitustani, sekä tapaani olla enemmän yhteydessä luontoon. Ainoastaan löydetyt käyvät. Esim jos löydän luonnollisesti kuolleen eläimen luita, saattaisin ne ottaa käyttöön. En käyttäisi rahaa nahan ostamiseen, koska vaikka se on ollut hyödyllinen ja kestävä materiaali menneisyyden shamaaneilla, se ei ole samassa asemassa enää nykyään. Maailma on muuttunut, sekä ihmiset ovat muuttuneet. Uus-shamanismissa eläinten arvo on noussut, henkiolennon lisäksi samanvertaisiksi olennoiksi.

En ole kuluneina vuosina aiheesta koskaan kirjoittanut, tai tehnyt matkaani julkiseksi. Nykyään on kuitenkin niin paljon kulttuurilainausta, etten halunnut kenenkään katsovan töitäni ja kuvittelevan että lainaan shamaanikulttuurista vain mieluisia asioita. Tämä on oma kulttuurini, oma heimoni ja oma kotini.

Shamanismin oppiminen tulee olemaan koko elämän kestävä prosessi, mutta olen onnellinen siitä jokaisella askeleella. Se on harmonia luonnon kanssa, se on suhde eläinkunnan kanssa. Se on mindfullness sekä tässä hetkessä eläminen. Se on terveys, parantaminen sekä auttaminen. Shamanismi on the essence of life. Ilman shamaaneja, tietoisia tai ei, maailmasta puuttuisi tietynlainen tasapaino.

Nyt puhutaan kiloista

Ei ole mitään uutta että nykymaailman luomat ihanteet ja oletukset aiheuttavat meille naisille, sekä miehille epävarmuuksia kehoistamme. Tahdon jakaa oman matkani, joka on alkanut jo varhaislapsuudessa.

Uskoisin ensimmäisen omakuvaani vaikuttaneen tekijän olleen vertaaminen parhaaseen ystävääni.
Paras ystäväni on aina ollut todella laiha, ja olemme olleet ystäviä ihan vauvasta asti. Olen koko elämäni kasvanut verraten itseäni häneen. Eikä hänen laihuudessaan ole siis mitään vikaa. Kuitenkin samaan aikaan kun kaikki hänen laihuuttaan ihmetteli ja toisti ääneen, muokkautui tästä kuva omaan päähän "Eli minä en ole". Kun koko lapsuuden ja teini-iän vertaa itsensä siihen todella laihaan, alkaa omakuva näyttämään huomattavasti isommalta, kun mitä ehkä pitäisi.

Muistan ala-asteella ostaneeni XL kokoisia toppeja, ja joutunut niitä sitten ompelemaan kotona pienimmiksi. Peilistä katsottuna näin vain todella suuren tytön. Koulukiusaamiset eivät asiaa auttaneet kun sai joka päivä ala-asteella kuulla olevansa läski ja ruma. Kids can be mean.

Myöskin ystäväni mummu kertoi minulle kuusivuotiaana miten minun olisi hyvä mennä laihikselle. Ei ihmekkään että aikuisiällä terapiakäynneissä ollaan mietitty että mulla oli hyvin mahdollisesti lapsuudessa lievää anoreksiaa. Nykyään tuota aikaa miettii kauhulla ja mieli tekisi mennä puhumaan vähän järkeä sen tytön, ja myös mummun päähän.

Laihdutus-ajatukset alkoivat siis jo siinä kuusivuotiaana, joten ei ollut todellakaan mikään paras setuppi tulevalle teini-iälle, missä nämä ajatukset pyöri vahvana mielessä. Oikeasti olin lapsena ja teininä ihan normaalikokoinen. Kasvot ollut aina vähän pyöreät mikä varmaan aiheutti sen illuusion että olisi "super-iso".

Teini-iässä painin bulimian sekä bedin kanssa vuoronperään, mutta onneksi tätäkin kesti vain hetken aikaa. Henkinen kärsimys oli huomattavasti pahempi kuin fyysinen.

Iso osa teini-ikääni meni ryypätessä ja kuten tiedämme, se lihottaa. Kasvuiän jälkeen alkoi se alkoholi ja sen aiheuttamat mässytkin kertyä kropassa.

18-vuotiaana masennukseni paheni ja sain siihen lääkityksen. Tästä ajasta en muista oikein mitään muuta, kuin sen että lihosin puolessa vuodessa lähes 50 kiloa. Kiitos, tämä auttoikin siihen masennukseen ihan sikana. Voitte kuvitella mitä keho tykkää melkein tuplata kokonsa lyhyessä ajassa? Repesin aikalailla joka suuntaan.

Lääkkeet keräsi nestettä ja lisäsi ruokahalua. Alkoholin käyttö oli yhä runsasta, asuin yksin, ja olin liian masentunut edes tehdäkseni ruokaa. Ruokavalioni oli HK:n valmishamppareita, pakastepizzaa, muita valmisruokia sekä iso kasa sipsiä ja suklaata. Kilot tuli kuitenkin niin nopeasti, ettei sitä oikein tajunnut. Sitä ajatteli näyttävänsä tietynlaiselta mutta aina peilin ohi kun meni tuli pieni oho-hetki.

"Ei saatana"

Koitin laihduttaa, lopetin juomisen ekaa kertaa sitten sen aloituksen, kävin uimassa kolme kertaa viikossa. Kävin AA-klinikalla, ravitsemusterapeutilla, sekä psykiatrilla. Sain paljon liikuntaa ja paremmat ruoat päiviini, mutta paino vain jatkoi nousuaan. Kaikkien kanssa ihmeteltiin miten paino voi vain nousta, kunnes sitten itse luin lääkkeeni haittavaikutuksista ja löysin sieltä useaan kertaan lihoamisen. Lopetin lääkkeet seinään.

Ekan kahden viikon aikana lääkkeiden lopettamisesta, tippui 15 kiloa nestettä tekemättä mitään. Tämä antoi myös sen illuusion, ettei mitään tarvii tehdä kun paino vaan tippuu, eli tuon 15 kilon jälkeen olikin pieni tauko ilman edistymistä.

2013 vuoden loppupuolella muutin Kauhajoelle opiskelemaan. Tämä oli elämässäni käännekohta, koska sain periaatteessa aloittaa alusta. Kukaan ei tiennyt ryyppyhistoriastani, joten alkoholin vähentäminen/ lopettaminen oli ihanan helppoa. En ole viinaan koskenut nyt viiteen vuoteen, ja aion jatkossakin pysyä viineissä ja lonkeroissa, silloin harvoin kun edes juon.

Pääsin vihdoin kasvamaan aikuiseksi, ja ryhdistäytymään. Pääsin opiskelemaan unelma-alaani ja katsomaan maailmaa ensimmäisen kerran selvin silmin. Arvoni alkoivat hahmottua ja tuntuu että persoonani pääsi vihdoin kukoistamaan, ilman viinanhuuruista peittoa.

Lääkkeiden aiheuttamat himot jäivät opituiksi tavoiksi vielä lääkkeiden lopettamisenkin jälkeen. Saman päivän aikana psykiatrini pelkäsi minulle kehittyvän diabeteksen ja hammaslääkärini mietti saammeko hampaitani ikinä kuntoon kun reikiä tuli koko ajan lisää. Tämä oli se mitä vaadittiin että saatiin minutkin tajuamaan asian vakavuuden. Maltti ei ole valttini, vaan laitoin täyden kiellon päälle. Ei suklaata, karkkia, leivoksia tai sipsiä. Tämä johti jopa kaksi vuotta kestäneeseen ja onnistuneeseen suklaa & sipsilakkoon. Yksiä parhaista päätöksistäni. Tuon kahden vuoden aikana myöskin tiputin lihan pois ruokavaliostani ja vähensin juomista entisestään. Paino oli tässä vaiheessa pudonnut 35 kiloa siitä, mihin se pahimmillaan päätyi.

Muistan kyllä miten ravitsemusterapeuttikin ehdotti esim. porkkanan ja kurkun dippausta sipsin sijaan, mutta teki mieli heittää dipit seinille, kun ei ne vaan ole sama asia. Ehdotti myös suklaalevyn sijaan, jos ostaisin suklaapatukan. Tämä teki vain sen että kävin lähi siwassa useasti saman illan aikana ostamassa patukoita ja lopulta sen levynkin. Jos himot tuntuvat olevan poissa käsistäsi, tai liikunnan lisäyskään ei tee muutoksia, niin suosittelen tarkastamaan lääkekaapin.

Suklaa ja sipsilakko kun päättyi vuonna 2017, olikin ihan uusi vapaus taas elämässä. Oli tullut myös todella monta uutuutta noiden parin vuoden aikana mitä piti päästä maistamaan. Alkoholin tissuttelukin tuntui taas voimistuvan, ja kun seurustelu alkoi, olikin yhtäkkiä tullut 10 kiloa lisää.

Nyt on taas matka alaspäin alkanut. Tavoite olisi päästä mahdollisen terveelliseen kuntoon. Lihasta, ja terveellinen elämä. Ei äkki-diettejä vaan elämäntapamuutosta. Hyvä kunto, ja vahva kroppa. Aloitin muutama kuukausi sitten uuden suklaa & sipsi lakon missä olen nyt kieltänyt itseltäni myös jäätelön, keksit ja limsat. Joten vähän isompi muutos edelliseen. Pidin täyden neljän kuukauden alkoholitauon, toki sen kanssa ei tällä hetkellä ongelmakäytöstä onneksi olekkaan.

Olen myös nyt fyysisessä työssä mikä tulee varmasti olemaan ratkaiseva tekijä tällä kertaa. Tavoite olisi saada 15-20 kiloa pois, tai edes vaihdettua ne lihakseen.

Laihdutusmatkani on kestänyt koko elämäni. Se on ollut mehupaastoa, sairaalakeittodiettiä, sairauksia, liikuntaa, nopeaa sekä hidasta. Tuntuu välillä että eikö tässä ole jo kaikki konstit kokeiltu, mutta jostain aina uuden tuulen motivaatio yllättää.

En enää samalla tavalla vertaa itseäni ystäväpiiriini. Meillä kaikilla on se oma matka, ja oma polku jota kuljemme. Meillä on sairaudet ja geenit mitkä vaikuttaa. He ketkä eivät ole käyttäneet viimeistä 20 vuotta painonsa kanssa kamppailuun, saavat tuntea helpotusta. Tämä ei ole ajatusmalli mitä kenellekkään pitäisi toivoa. Te jotka painitte painon kanssa, muistakaa oma tahtinne. Äkki laihdutuksilla jää nahka roikkumaan, eikä se paino pysy poissa. Pitkällä muutoksella, uusien terveempien elämäntapojen opettelulla ja kestävällä liikunnalla tapahtuu paljon enemmän hyvää ja pysyvää muutosta.

Olen pitänyt kesäkuusta asti "Elämäntapadietti" videoita Youtube kanavallani. Täältä pääset seuraamaan laihtumistani ja saamaan vinkkejä. Kesäkuusta on painoa tippunut 7 kiloa, mutta isoin muutos näkyy peilissä. En jaksa odottaa aikaa, milloin ei tarvitsisi tätä ikuista laihdutus-aihetta miettiä. Opin samalla matkani aikana olemaan sinut kroppani kanssa, missä tahansa muodossa se onkaan. Kuitenkin tiedostan ettei tämä ole terveellistä, eikä minulle hyväksi joten matkan on jatkuttava. On Ok rakastaa itseään lihavana, kunhan ei siihen halua jäädä. Ei ulkonäkö syistä, vaan terveyssyistä.

Youtube: Ilovelaso: Elämäntapadietti videot
(Kuvassa 3 vuotta, ja 35 kiloa eroa)

Aiheesta tulee kyllä vielä lisää tekstiä. Tämä on kuitenkin aika iso (pun intended) aihe. Kiitos kun luit tänne asti. Peace on earth <3