Haku

joulukuuta 30, 2019

Vapaus Hollannissa

Aihe mikä myöskin sai Instagramissa ylistystä, oli Hollannin vapaus. Tämä saattaa olla joillekkin ihmeellinen aihe, mikä ihmeen Hollannin vapaus?

Suomi on äänestetty yhdeksi onnellisimmista maista. Näillä tilastoilla yleensä viitataan siihen miten meillä lähes jokaisella on hyvät mahdollisuudet kukoistaa elämässä. Meillä on (isommissa kaupungeissa) hyvät koulutuksen tasot, käytännössä ilmainen peruskoulutus ja terveydenhuollon palveluissa keskivertoa parempaa meininkiä. Me nautitaan kaikista neljästä vuodenajasta, toki ilmastonlämpeämisen takia talvi on lähinnä loskaa - mutta aika pitkälti vielä nautitaan kaikista neljästä.

Kuitenkin Suomi on saanut itselleen monen suusta päässeen lempinimen; Kieltovaltio.

Kun yritetään tehdä yhteiskunnasta suotuisaa kaikille, pitää ihmisten elämää rajoittaa lakipäätöksillä. Kun yritetään saada yhteiskunnasta mahdollisimman turvallinen, pitää ihmisten elämää rajoittaa kielloilla. Ja näistä kielloista ja lakimuutoksista toki nautitaankin, on hienoa että ihmiset saa nukkua öisin hiljaisuuden ansiosta. Vältämme typeriä kolareita kun alueiden nopeuksia ja ohitustilanteita rajoitetaan. Nautimme puhtaasta hengitysilmasta asunnoissa ja pysäkeillä koska tupakoitsijat eivät saa siinä polttaa. Nämä asiat näkyy kaikkien meidän jokapäiväisessä elämässä, mutta tietty aina tuoden sen varjopuolen. Varjopuoli on se, että mitään ei saa tehdä. Pieniä asioita, jotka vähän syö meidän vapautta täällä Suomessa.

Siksi kun olen ulkomailla ja etenkin Hollannissa nousee mieleeni isosti sana Vapaus. Kaikkein selvin esimerkki on laillinen prostituutio sekä pilvi. Näistä Amsterdamkin on kuuluisa. Kaksi asiaa mitkä on ollut maailmassa pitkään, ja tulee olemaan jatkossakin - kannattaa ottaa tuottavan ja turvallisen siiven alle.

Kuitenkin mulle se vapaus oli se mitä näin niissä ihmisissä. Enemmän hymyä, enemmän iloa.
Pyörille omat kaistat joissa kuljetaan koko perheen kanssa, vauvat pyörän korissa ja taaperot tangolla olevassa penkissä. Näin kun isä opetti lastaan ajamaan pyörä kaistalla pitäen selästä kiinni ja perinne jatkuu. Pyörillä pääsee lähes joka paikkaan, ja se on tehty helpoksi ja kannattavaksi kun niille on omat väylät. Siihen kannustetaan! Ja mikään ei nosta fiilistä niin paljoa kuin liikunta, ja tietty maa missä on läpi vuoden pyöräiltävät kelit.

Eläintarhan pihassa näin kun nainen pakkasi neljä noin seitsemän vuoden ikäistä lasta pyörän etuosassa sijaitsevaan puulaatikkoon. Ai tarviiko neljän lapsen yksinhuoltaja auton? Ei välttämättä.

Okei, tietenkin kyseessä on liioittelu, mutta moni ei ajattelisi tälläistä edes vaihtoehdoksi. Neljä lasta ja aikuinen yhteen pyörään? Herrajumala. Tämä oli todella positiivinen näky, äiti näytti olevan hyvässä yleiskunnossa ja lapset istuivat nelistään kiltisti kopassa. Kyseessä saattoi olla yhden lapsen äiti ja lapsen pari kaveria. Kyseessä olevassa naisella saattaa hyvinkin olla auto kotona- mutta pointti pysyy. He olivat liikkeellä tänä arkipäivänä, yhdellä pyörällä, koko porukka.

Sää tietenkin vaikuttaa. Monta esimerkkiä ei toimi Suomessa, koska pakkanen kiristää säämme, mutta myös mielemme kireäksi. Kyseessä on myös kulttuurinen vapaus ja avoimuus mitä emme ole kerenneet sotien ja lamojen aikana hirveästi kokemaan. Ymmärrettävää toki.

Kun vierailimme hotellimme vieressä olevassa puistossa, meni siellä koirat vapaana. Ne totteli omistajiaan, eivätkä olleet kiinnostuneita muista ihmisistä. Eivät syöksyneet syömään kenenkään pic nic eväitä eikä kukaan niiden juoksua pelännyt. Ne meni edeltä, tutustui muihin koiriin ja omistajat keräsi jokaisen koiran jätteet perässä. Jotkut ihmiset myös vaan toimii niin, että kun asetetaan kehotus "koirat ei saa ulostaa tälle nurmikolle", niin silloin todellakin annetaan koiran tehdä tarpeensa siihen. Alitajuinen tai tiedostettu vastaisku Kieltovaltiolle.

En halua puhua nyt liian syvällisesti ja pitkästi, mutta tälläisen pintaraapaisun sain, etenkin Hollannista. Kuitenkin se mitä haluamme elämältä, on olla vapaita. Mitä ikinä se tarkoittaakaan.

Lue myös: Amsterdamin vegeruoat
Lue myös: Amsterdamin budjetti nähtävyydet



joulukuuta 29, 2019

Tapahtumat

Tervetuloa - on se sana täällä. Paljon liikkuu erilaisia tapahtumai pitkin Suomea missä olen mukana, ja halusinkin tuon Facebookin lisäksi alkaa päivittään näitä täällä kotisivuilla myös. Kaikki kun eivät esim Facebookkia käytä! - Kuitenkin muistuttaen että siellä saat nopeiten ja varmiten kaiken infon itsellesi =) Sivua päivitetään tapahtumien tullessa ilmi, sekä niiden loppuessa ne siirretään alle. 


Tulevat ja käynnissä olevat tapahtumat


Karhupäivän pakanalliset myyjäiset
Tulossa kesällä 2020

Menneet tapahtumat


Ahlmanin Joulutori
30.11.2019 10:00-16:00

Image may contain: people sitting and indoor

Keravan Käsintaitajien Joulupuoti
28.11-22.12.2019


Karhupäivän pakanalliset myyjäiset
13.07.2019 12:00-18:00



Keravan Käsintaitajien kesäpuoti
Kesäpuoti
25.05.2019-18.08.2019


Tallipiha
Taide- ja käsityötori
11.05.2019


Näyttely
Taidetila Pelto
01.05.2019-15.06.2019


Tallipiha
Lankalauantai
20.04.2019

No photo description available.

Keravan Käsintaitajat ry
Kevät puoti
01.03.2019-30.03.2019


Seinäjoen pakanalliset markkinat
24.03.2018

No photo description available.

NÄYTTELY
3D Crush Cafe
01.01.2019-15.02.2019



Tallipiha
Koko perheen laskiaisrieha
03.03.2018



NÄYTTELY
Cafe Gopal
01.10.2018-31.10.2018




UG Nyt festarit
22.06.2018 15:00-22:00
23.06.2018 13:00-20:00



joulukuuta 22, 2019

Avoimeen yliopistoon


Koska ilmeisesti kaksi työtä ja yritys ei riittänyt, jowi lähtee tammikuun alussa vähän opiskelemaan avoimeen yliopistoon täällä Tampereella. Onneksi työkuvioihin on tulossa muutoksia, koska nykyinen järjestely on haitannut jaksamista ja herätellyt jo voitettua - mutta elinikäistä masennusta.

Elämäntapani herättää usein nostettuja kulmakarvoja, ihmetystä ja jopa arvostusta. Teen useat asiat elämässä omalla tavallani ja niistä asioista jakaminen kuuluu tähän elämään myös. Haluan jakaa elämäntapani, ja siihen kuuluu myös mt - eli mielenterveys puoli. Toivon että polkuni ja päätökseni inspiroivat ihmisiä miettimään omaa elämää, ja ehkä saamaan neuvoja - vaikkei sellaisia lähtisikään hakemaan. Haluan olla avuksi, ja haluan juhlistaa inspiraatiota.

Olen sairastanut masennusta jo hyvin nuorelta iältä, ja nyt viimeisen vuoden olen käynyt kelan tukemassa terapiassa. Tämä on ollut avaavaa monella tavalla, vaikka olen oman pääni jo enimmikseen parannellut itse - olen saanut apua ongelmiin mitä en ole osannut ratkoa, saatika tiennyt niiden olemassa olosta. Yksi tälläinen aihe on elämänikuinen alisuoriutuminen. En tähtää korkealle, koska pelkään epäonnistumista. Teen asioita helposti, mistä vähintään alitajuntaisesti tiedän että tulen onnistumaan todella hyvin. Otan vastaan haasteita, mutta vain tiettyjä. Pysyttelen mukavuus alueella ja teen (palkka)työtä, mikä ei motivoi. Minulle palkka ei ole koskaan ollut motivaation joukoissa, vaikka "paskatöistä" sitä rahaa edes saisi. Lähinnä siivouksessa ja postin jaossa on motivoinut liikunta, mutta nykyään se ei enää riitä. Voit tehdä pienellä motivaatiolla töitä kuitenkin vain hetken aikaa ennekö sekin liekki alkaa sammumaan. Olen aina paasannut siitä miten pitää tehdä sitä mitä rakastaa, ja niin monin tavoin teenkin. Mutta pakollisessa palkkatyössäni tämä ei näy. Ainakaan vielä.

Lue myös: Mikä susta tulee isona?
Lue myös: Iltaihminen aamujen maailmassa

Lähden siis opiskelemaan psykologiaa & filosofiaa.


Halusin jo ylä-asteella opiskella psykologiaa, mutta arvosanojeni keskiarvo oli kutosen luokkaa, joten kaikkien reaktio tähän oli lähinnä "Sinne on super vaikea päästä, tarviit hyvät numerot, ei tuu onnistuun". Mikä on toki totta, mutta tappoi motivaation liekit. En tulisi saamaan nostettua arvosanojani elämäntilanteeni takia, eikä arvosana voi nousta kahta numeroa enempää vuodessa, joten ysillä tämä ei olisi edes onnistunut. Joten opiskelin kokiksi, ala mikä kiinnostaa jonkin verran, mutta ei ollut ykköstoive. Eikä edes kakkostoive.

Olen onneksi siitä onnekas että olen kiinnostunut useasta eri asiasta, ja haluan tehdä myös monipuolisesti töitä. Joten kokkiala, eläintenhoitoala, käsityöt, kirjoitus, tatskat ja hieronnat ovat kaikki asioita millä haluan leipäni tienata.

Meni kymmenen vuotta ja vuosi kelaterapiaa että tajusin pitäneeni itseni näiden sanojen vankina. Minä voin opiskella psykologiaa, ja voin opiskella filosofiaa. Voin jatkaa oman polkuni tallaamista ja toteuttaa itseäni. Joten tammikuusta alkaen opiskelen avoimen puolella näitä aineita. Se tulee olemaan rankkaa, ja paljon käsitteitä mitkä eivät ole minulle entuudestaan tuttua. Siellä tulee luettua paljon, mikä on dissosiaationi kanssa vaikeaa (tehdä vain yhtä asiaa kerralla, esim lukea), ja siellä tulee olemaan raskas käydä aamuisin. Odotan sitä silti innolla, ja olen valmis haastamaan itseni oman tasoiseen toimintaan. Olen valmis ottamaan harppauksen niihin asioihin, mistä mielenterveys ongelmani ovat minut pitäneet. Tämä on parantumista. Tämä on kohtaamista.

Ja jos käykin niin, että jäisi kesken - se ei ole koskaan hukkaan. Kaikki mitä voimme oppia, tai minkä kokemuksista voimme oppia, on kotiinpäin. Tiedän että pitää tehdä realistisia tavotteita, pyytää apua jos sitä tarvitsee ja pitää kommunikaatio auki niin ystävyyssuhteissa kuin parisuhteessa. Kun puhutaan muutoksesta arjessa, se pitää hyväksyi jokaiselle elämän osa-alueelle.

Ja jos käy niin että Malta kutsuu ensi vuonna, sitten hoidan tämän etänä. Tuntuu kuitenkin että olen menossa oikeaan suuntaa, ja jaan siitä mielelläni lisää matkan aikana.