Kuluttamisen vähentäminen

 

Minimalismi tuskin on kenelekkään uusi aihe. Jos kuitenkin turhan tavaran karsiminen ja ostosten miettiminen on uutta, suosittelen lukemaan Konmarituksen kirjan tai katsomaan Netflixistä aiheeseen liittyvän minisarjan. "Marie Kondo - Kodit järjestykseen"

En välttämättä sanoisi olevani minimalisti, koska asuntomme on aika monivärinen. Meillä on joka seinällä taidetta ja antiikkia, kalusteita on paljon ja toki 49 neliön kolmiossa mikä vaan tavaramäärä näyttäisi isolta. En pidä minimalismin sisustuksesta, siitä ettei ole mitään esillä ja kaikki on valkoista. Minulle kodin pitää näyttää kodilta, siltä että siellä asutaan, persoonallisia asioita mitkä erottaa sen Ikean kalustomainoksesta. Jotain mikä kertoo elämästä siellä. 

Vaaleat minimalistitset asunnot ovat kauniita, don't get me wrong. Ne vaatii ihan omanlaista taiteellista silmää mutta eivät vain ei ole minua. 

Kuitenkin minimalismi periaatteena on ollut elämässä mukana jo useita vuosia. Vuonna 2016 aloin oikeasti miettimään niitä tavaroita mitä tuon mukanani kotiin. Huomasin että lähes aina ne heräteostokset oli ne mitä yritin kaupitella myöhemmin pois huuto.netissä kun taas ne asiat mitä oikeasti halusin jäi ostamatta. Aloin karsimaan vaatekaappiani ja teenkin sille suursiivouksen joka vuosi - vähintään kerran. Aina lähtee jotain pois, ennen lähti usea muovikassillinen vaatetusta minkä oli jo unohtanut kaapin perälle, kun nykyään lähtee 0-3 vaatetta tai asustetta. Siitä tietää ettei vaatteita ole liikaa, kun iso osa vaatekaapin hyllyistä on myös muun kodin tavaran säilytyspaikkana. Kirjoja, askartelulankaa, ikaffea ja talouspaperia.

Mistä sitten hetkessä erottaa ne teot, mitkä ovat vain heräteostoksia ja mistä muistaa aina ne asiat mitä oikeasti on halunnut ja kaivannut elämään? Tässä auttaa "hankintalista". Minulla on näitä kaksi kappaletta puhelimessa. 

Toinen on kuva-albumi minkä loin puhelimeni galleriaan nimeltä "want". Aina jos näen netissä jotain mikä herättää kovan halun tai muistan että olen halunnut esim tietyn lampun lapsesta asti, voin ottaa scrn shotin ja siirtää sen tähän kansioon. Tällöin en sitä vahingossa poistele kun tyhjennän kuvia ja jos mietin että haluan etsiä nyt sitä tietyn-vuoden-vintage-tuolia netistä, muistan kuvista että sellaisen olen halunnut. Tämä lista on lyhyt, koska hankintoja on vähän.

Tämä kuitenkin helpottaa siinä, ettei osta vaan "jotain" kun ei ihan muista mitä halusi. Esim. olet halunnut 70cm korkean lipaston makkariin missä olisi paljon vetolaatikoita tietyille asioillesi/vaatteillesi ja värin olevan oliivinvihreä koska se sopii toiseen huonekaluusi täydellisesti, korkeus riittää myös ikkunalaudalle ja kissat saa maisemapaikan. Et halua muistaa ikeassa lipastoja katsellessasi vain että tarviit lipaston ja ostat puolivahingossa 75cm korkuisen mustan missä on vaan pari vetolaatikkoa ja tulee ikkunan tielle kotona. Olet pettynyt hankintaasi ja taas uusi asia mitä sitten kaupitella häviöllä netissä ja alkaa etsiin uutta. Mutta jos sinulla on kuva siitä minkä haluat, tai edes lappu missä on korkeudet ja värit jne ylhäällä (ja esim siitä kuva tässä kansiossa) niin voit ikeassa sanoa että "ei minulle mitään" koska ne vaihtoehdot eivät täytä kriteereitäsi. 

Toinen tapani on pitää muistio-sovelluksessa "Lahjat" listaa. Tänne kirjaan ideoita pitkin vuotta ystävieni ja perheenjäsenten lahjoihin. Olen todellakin lahja-ihminen ja rakastan ilahduttaa lähimmäisiä asioilla, mitä tiedän tai uskon että he arvostavat. Moni miettii näitä vasta kun joulu tai synttärit on ovella ja sit pohditaan että "Eikö se Henna puhunut jotain jostain kalenterista ens vuodelle?" ja sit päädyt hankkimaan jonkun koira-kalenterin koska sinulla ei ollut sitä tiettyä muistissa. Mutta, koska kirjoitan ne vaivihkaa ylös kun kuulen toiveita tai haaveita tiedän jouluna että Hennalle hankin satokausikalenterin kun hän on sellaista jo kauan haaveillut hankkivansa. 

Lahja-listassa on myös omat toiveeni ja esim linkkejä jos tuote on saatavilla netistä. Eli periaatteessa et tarvitse kuva-albumia jos musitio riittää. Kuitenkin joskus idea saattaa olla jotain tietyn kuvan tapaista ja tällöin se on helpompi laittaa scrn shottina kansioon kuin selittää tekstinä muistioon. 

Hankintalistat auttavat nimensä vastakohtaisesti välttämään turhaa kuluttamista ja keskittymään niihin asioihin mitkä oikeasti tuovat sinulle iloa. Ne voi kestää vuosia muistiossa kunnes joskus ne toteutat itse tai saat rakkailta. Olen tällä periaatteella saanut lopetettua jo kymmeneksi vuodeksi yhden kesän ballerinojen ostamiset ja etsin monta vuotta läpsyttimiä mitä pitää kesäisin. Mutta nytkun ne on hankittu, ei sitä kengätön-ongelmaa tarvitse kohdata joka kesä. Se on done. 

Joskus meillä ihmisillä on myös tylsyydessämme tapana mennä selailemaan toria tai jotain muita shoppailusivustoja, usein vaikka Zalandoa tms mikä myy uutena vaatteita ja tavaraa. Tässä tilanteissa saattaa ostaa täysin turhia tuotteita mitä ei oikein edes halua ja päätyä katumaan päätöksiään. Mutta, jos sinulla on hankintalistat, voit käyttää nämä hetket siihen että etsit juuri sitä tiettyä asiaa sivustoilta ja jos jopa löydät sen saatkin hyvän mielen sen kökön sijaan!

Lue myös Ylen artikkeli: "Kotimme ei ole varasto" – viisi oivallusta, joilla saa pidettyä kaapit väljinä
Lue myös: Krääsätön lahjakalenteri
Lue myös: #Lempivaatteeni & #Lempivaatteeni ja Rana Plaza

Mikä ei ole oikein parisuhteessa - Kirja-arviot

Ystävänpäivä tunnetaa nykyään Suomessa myös toisella kansainvälisellä tarkoituksella eli Valentines Day:nä - mikä on päivä milloin muistetaan rakasta, käydään treffeillä ja nautitaan romantiikasta. Kuitenkin tuolla juhlijoiden joukossa on pareja missä toinen pelkää, missä koetaan painostusta, kauhua tai muita epämukavuuksia. Lähisuhdeväkivalta ei lopu vaikka on ystävänpäivä ja tänään halusinkin tehdä niin sanotun "ilmiselvän" listauksen asioista mitkä ei ole oikein parisuhteessa. Tehdä, tai joutua kokemaan. Lopussa myös listausta aiheeseen liittyvistä kirjoista ja omat arviot siihen, kannattaako ne kuunnella/lukea vai ei.

Ei ole oikein, että sua lyödään.

Ei ole oikein, että sun koskemattomuus rikotaan.

Ei ole hyväksyttävää että sua uhkaillaan henkisellä tai fyysisellä väkivallalla.

Ei ole hyväksyttävää että erolla uhataan omaa tahtoa läpi.

Sun koskemattomuus ei tulisi olla väittelynaiheena edes hypoteettisesti.

Ei ole ok, että sun puheille nostetaan käsi naamasi eteen.

Ei ole ok että sua ja mielipiteitäsi blokataan tai vähätellään.

Olet arvokas ja sinulla on oikeus tulla kuulluksi.

Äänesi saa kantaa eikä sen kuuluisi pelätä tulla kuulluksi.

Ei ole ok, että sinun rakkaudenosoituksesi mitätöidään.

Ei ole ok, ettet saa rakkaudenosoituksia.

Ei ole ok että annat, muttet koskaan saa takaisin. 

Ansaitset vastarakkautta tunteiden osoituksillesi.

Ansaitset tekoja ja sanoja.

Ei ole oikein että sinua verrataan tai vähätellään. 

Ei ole oikein että sinua pannaan kun et halua.

Ei ole oikein painostaa ketään seksiin.

Ei ole oikein pihdata seksiä vallan himossa.

Ei ole hyväksi panna, silloin kuin sinun ei tee mieli panna.

Sinä olet kokonainen ihminen, oma ihmisesi.

Sinun ei tarvitse kutistaa itseäsi. 

Sinun ei tarvitse tukahduttaa itseäsi.

Jos sinulla on vain yksi elämä, etkö eläisi sitä tavalla mikä palvelee ja edesauttaa sinun elämäsi onnellisuutta, jonkun toisen elämän sijaan.

Lähisuhdeväkivalta on hiljetty rikos. Fyysinen väkivalta on usein se selkeämpi lähdön merkki, moni kokee että jos lyödään - lähden. Tämä on toki hyväkin mutta jättää paljon tilaa muulle väkivallalle, mitä sietää koska "ei ole sentään lyönyt". Minun oma kokemus henkisestä väkivallasta parisuhteessa oli hyvin lyhyt (ja jos vertaa vaikkei ehkä pitäisi verrata, niin mieto) kokemus ja en täten voi samaistua monien tilanteisiin. En täten voi kertoa kokemuksestani aiheen parissa mutta voin jakaa muiden kertomaa kokemusta.

Olen kuunnellut paljon äänikirjoja jotka kertoo kokemuksistaan henkisen ja fyysisen väkivallan kanssa ja uskon että niistä voisi olla hyötyä sekä heille jotka parantuvat väkivaltaisesta suhteesta, ovat väkivaltaisessa suhteessa sekä heille ketkä eivät ole, tietoisuuden lisäämiseksi. Usein saattaa tulla halu aiheelle, mutta kysymykseksi nousee vain se ongelma, että no mitä sitten lukisi (/kuuntelisi). Se on kuitenkin iso sitoutuminen ajallisesti eikä sitä halua tehdä turhaan. Laitan siis tähän alle muutaman kirjan ja omat arvosteluni ilman spoilereita. En sano että oma mielipiteeni olisi ainut oikea mutta ehkä syyt resonoi. Haluan kirjan kirjoituslaadun ja tarinan lisäksi jakaa muutaman yksityiskohdan, jotta tiedät mihin asioihin voit samaistua (esim. onko lapsia). Päivitän listaa sitä mukaan kun kirjoja kuuntelen jotta ne löytyy aina tämän postauksen alta.

Helvetti jota kutsuin rakkaudeksi
5/5 ● Bookbeat ● Lena Bivner

Todella hyvin kirjoitettu ja pitää mielenkiintoa yllä koko kirjan. Paljon dialogeja ja seurataan paljon tunteita ja tilanteita. Kertoo enemmän henkisestä väkivallasta, mielestäni tärkeää on keskittyä siihen mitä nainen kokee. Tapahtumapaikat Ruotsissa, kirjailijalla on omia lapsia. 

Miinuksena se, että loppui aika nopeasti ja olisi kaivannut siihen vielä lisää.

Kaikki anteeksi
5/5 ● Bookbeat ● Laura Manninen

Hiukan nopea tempoisempi edelliseen verrattuna ja sisukkaampi nainen kyseessä. Mutta suosittelen ensin kuuntelemaan Lenan kirjan ja sitten vasta tämän. Tämä kirja sisältää sekä henkistä että fyysistä väkivaltaa. Tapahtumapaikat Suomessa, päähenkilönaisella ei ole omia lapsia. Kertoo hyvin dialogein ja tunteita kuvaillen tilanteestaan ja siitä miten asiat soljuu ja pitää koukussa koko kirjan ajan. Lopussa hyvä pohdinta ja tuo kirjan luonnolliseen loppuun.

Kaksoiselämää
1/5 ● Bookbeat ● Iris Mårtensson

Kirja on huonosti kirjoitettu ja/tai käännetty, etenkin verrattuna kahteen edelliseen. Aihekin hiukan erilainen mutta henkinen väkivalta läsnä. Tapahtumapaikat Ruotsissa. Ei juuri dialogeja vaan lähinnä päähenkilön ajatuksen juoksua, päähenkilö oli itselle hiukan jälkiviisaan ja ärsyttävän oloinen joissain tilanteissa mikä sitten hankaloitti samaistumisen tasoa. 

Kirjailija vaikuttaa homofoobiselta, transfoobiselta, ulkonäkökiusaajalta ja kaiken lisäksi hyvin ärsyttävältä ihmiseltä. En suosittele. Lukija tuntui omaan makuun hitaalta mikä vielä korosti epämiellyttäviä puolia. Yhden pisteen saa aiheesta.

Miksi se ei vain lähde?
4/5 ● Bookbeat ● Riina-Maria Metso
Tämä kirja kertoi hienosti ja kattavasti sen kaaren mikä tapahtuu useimmissa väkivaltaisissa parisuhteissa. Välillä oli ehkä hankala seurata (äänikirjana) kun kirjassa ei ollut ns. tarinaa. Mutta kaiken kaikkiaan hyvä kirja. Lukija helpotti äänellään eri tarinoiden ymmärtämistä.
Päivitän listaa sitä mukaan kun kuuntelen erilaisia kirjoja liittyen tähän aiheeseen.


Rakas, tiesitkö että olen psykopaatti
4/5 ● Bookbeat ● Ulla Feldscher
Lyhyehkö kuunneltava. Kirja oli kivasti tarinallisesti kirjoitettu ja välitti kuvaa suhteesta ja tapahtumista hyvin. Jonkin verran joitain asioita olisi toivonut selitettävän enemmän auki ja kaikissa riitatilanteissa ei pystynyt olemaan täysin kirjailijan puolella hänen kaksoismoralismin vuoksi. Kuitenkin hyvin kirjoitettu ja mielenkiintoinen kuunneltava, paljon ajatuksia herättävä. Lukija oli hyvä.


Paholainen vuoteessani
5/5 ● Bookbeat ● Carolyn WoodsKirja oli erilaisenpi kuin kuvittelin, positiivisella tavalla. Sen tarina on johdonmukainen, kirjailija informatiivinen ja "hahmot" kerrottu hyvin. Kuvaa hyvin toivoa epätoivoisessa tilanteessa. Välillä turhan kirjakielinen mutta lukija oikein jees. Tarina itsessään on uskomaton ja monisävyinen mikä tietty ylläpitää viihteellistä mielenkiintoa.

Tyhjiin juotu
3/5 ● Bookbeat ● Kati Kuusela
Kirjassa oli ihan mielenkiintoinen henkilökohtainen tarina vakavan asian varjossa. Kaikissa kohdissa kirjoitustyyli ei puhutellut itseä mikä lopahdutti vähän mielenkiintoa. Valitettavan pettynyt loppuun, Katin olisi pitänyt kirjoittaa tämä vasta muutaman vuoden/vuosikymmenen päästä, kun asia on oikeasti maalissa. Myös pituudelta olisi halunnut enemmän, enemmän kertomusta siitä mikä tässä rakkaudessa veti puoleensa sekä keskusteluita.


Älä sano että rakastat
5/5 ● Bookbeat ● Raakel Lignell

Kirjan lukija ja kirjan pituus oli hyvät, itse kirja on hyvin kirjoitettu ja kerrottu. Tarina on aika uskomaton ja on hienoa että Raakel sen jakoi, hieno selviytymistarina! Toki mietä "mielenkiintoisempi" tarina, sitä enemmän kirjailija on joutunut kokemaan, mutta tämä oli todella mielenkiintoinen ja empatiat Raakelille hänen koitoksistaan. Se on samalla myös hieno ohjenuora muille jotka voi olla samantyyppisessä tilanteessa tai miettiä "mitä itse tekisin", ennaltaehkäisevästi. Voiko toisten virheistä oppia?

Kun kukaan ei näe eikä kuule

3/5 ● Bookbeat ● Ida Mortenson

Kokemus on kamala ja tarinallisesti kiehtova, harvoin kuulee pidemmän ajan pahoinpitelystä näin. Kuitenkin tarinasta on jätetty kokonaan pois se alku, kaikki se millä on saatu jäämään suhteeseen mikä hankaloittaa Idan tilanteen ymmärtämistä. Olisi myös kaivannut enemmän lopputilanteesta tietoa. En myöskään ole itse sen fani että kirjoitetaan toisen osapuolen puolesta hänen ajatuksia ja aikomuksia kun se voi olla vain spekulaatiota. Kuuntelussa vähän häiritsi se, että kirjassa siirrytään eri vuosikymmenissä vähän väliä, lukiessa se ei ehkä ole niin sekoittavaa.

Rakkauden Varjo

2,5/5 ● Bookbeat ● Lou Lilja

Aihe sekä kirjailijan kokemus on kamala. Mutta kirjalta olisi toivonut muutamaa asiaa. Esim, alussa olisi hienoa kuulla juuri ne asiat, mitkä on saanut rakastumaan, saanut jäämään ja mikä auttaisi näkemään tilanteen hänen saappaistaan. Ilman näitä tietoja on vaikea antaa jatkuvaa sympatiaa tilanteelle. Lopussa olisi toivonut enemmän että mikä on tilanne "nyt" ja sitä after mathia. Kirjoitustapa on usein aika laiska ja toistava ja käännöksessä ärsytti jatkuva "istui sohvaan" eikä sohvalle? Lukija oli hidas ja monotoninen mikä varmasti korosti tiettyjä aspekteja. Takakannen "Unelmieni prinssi" jää mysteeriksi.

Harmaan Kalevan uusi harmaa laatikko

Taas uusi harmaa laatikko nousi Kotikalevaan. Arkkitehtiä ei varmaan ole tässä käytetty, vaan on menty jollain katalogin malliston "tästä budjetilla" valinnalla. Sisältä harmaus ja valitut liikkeet suretti. Taas lisää postin automaatteja mitä on jo Kalevan Prismassa, ABC:lla, S-Marketissa ja nyt täälläkin, mutta itse Postin työt on jätetty R-kioskilaisten nojaan -tuplasti lisää työtä muttei näy palkassa. Olisikohan Suomalaiset valmiita maksamaan vähän enemmän postituksista, jos sillä saataisiin ihka oikea Postikin Tampereelle, ydinkeskustan tälle puolelle? Ainakin R-kioski gate on tulossa ja varmasti..

Sisään uuteen Laatikkoon olisi voinut laittaa pieniä ja edullisia tiloja pienyrittäjille, joku kahvila tai ravintola mikä ei olisi ketju tai vaikka kirpputori mitä alueella ei vielä ole - mutta ei. Samat jutut mitä Kalevasta jo löytyy kuten iso ruokakauppa ja Subway. Pancho sentään on Kalevassa uusi, mutta sekin sisältä vain halli mitä on heitetty sombrero hatulla - olet yhä harmauden syleilyssä. Jos isossa ja uudessa olisi haluttu tukea pienyrittäjyyttä tai jotain näiden ketjujen ulkopuolelta, se olisi ollut hyvin mahdollista. Potentiaalia oli mutta se heitettiin taas suoraan haikaloille. 

Ulkoa tämä laatikko ei myöskään ilahduta. Se on keskeisellä paikalla sijaintinsa puolesta ja näkyy vähän joka suunnalta. Nimi taidettiin päättää jonkin Face kilpailun perusteella? Kalu tai jokin sellainen Uros areena tyylinen maskuliininen nimi. 

En näe mitään eroa.

Hollannissa kaltevat pystytalot, nykissä pilvenpiirtäjät - millä tampereesta saisi kulttuurisen? Mikä erottaa meidät vain toisesta pohjoismaan kaupungista? Maamerkkien sekaan on noussut keskeneräiseltä työmaalta näyttävä Tornihotelli ja uudet kerrostalot saa muovipleksejä parvekkeille kuin 2000-luvun tietämättömyyden alussa. Vanha kaunis arkkitehtuuri on jäänyt historian kirjoihin ja tilalle laitetaan halpaa ja nopeasti. Rakennustyömailla se kuka antaa halvimman hinnan saa urakan, polkien yleensä joko ihmisoikeuksissa tai laadussa. Työmaat kasataan niin nopeasti kuntoon että edes elementit ei aina ole kuivia kun ne jo pystytetään. Nopea tahti takaa myös pidemmän ajan ongelmia esim kosteuden kanssa ja lopulta tilitetään enemmän kuin jos olisi kerralla satsattu - mutta ne näkyy sitten vasta seuraavan quorterin tuloksissa.

Kamalinta tässä on se, että Tampereella olisi kulttuurista voimaa. Meillä on punatiili mitä voisimme jatkaa ja tehdä tästä jopa turisteille kauniin paikan vierailla. Miksi korvaamme tämän harmailla laatikoilla? Onko Tampereen tuleva mainos "hae kaamos meiltä"? Kuinka kauniita olisivat olleet tunnelin poistoilman putketkin jos niiden ympärille olisi laitettu punatiili muuraus? Tai palkattu paikallisia graffiti taiteilijoita ne koristelemaan - työllistetty nuoria, tuettu taidetta ja saatu jotain yksilöllistä. Voihan ne sirkustelttatornit vieläkin peittää, vink vink..

Olin hetken innoissani kun kissanmaankadulla julkisivurempattiin muutamaa taloa, mietin että jos nekin tulisi keltaiseksi kuten lähes kaikki talot tällä tiellä, olisi koko tie täynnä lähes keltaisen sävyisiä taloja. Ehkä siitä voisi tehdä naapurusto jutun, keltaiset lyhtypylväät ja ehkä erityisluvalla keltaiset suojatiet. Jotain mikä lisäisi erilaisuutta ja luovuutta maailmassamme. Jotain mikä erottaisi meidät harmaasta massasta. Tällaiset pienet kulttuurihelmet on myös niitä millä niitä turisteja saadaan paikalle ottamaan iloisia keltaisia instagram postauksia jotka sitten lisätään Pinterestiin kansioon "Must see in Finland" - ei niillä harmailla laatikoilla. Pettymys oli suuri kun työmaakuvun alta paljastui vihreä talo ja keltaisen tie oli enää vain hetken ajateltu haave.

Ehkä jossain vaiheessa huomataan että puoli-ilmaiset ja nopeat työmaat on pois kaikilta, työntekijät saa uupumuksen, talot home-ongelmia ja julkisivut täyttyy surusta ja rumuudesta. Ehkä jossain vaiheessa halutaan satsata taas rakennuksien pitkään ikään ja kauneuteen, niin että niitä halutaan myös katsoa se pitkä ikä. Ehkä aika näyttää, miltä Tampere lopulta näyttää. 

Flat Iron Building - New York

Kaunis ovi - Aberdeen

Värikkäitä taloja - Amsterdam