Yhteinen tekeminen parisuhteessa & DIY Värityskansio

 

Voisi sanoa, että olen meistä se taiteellisempi puoli, mitä tulee fyysisesti tehtäviin taiteisiin kuten piirtämiseen ja maalaamiseen. Harrastamme J:n kanssa vähän tälläisiä taiteiluja yhdessä esim syntymäpäivänäni kun saan valita aktiviteetin. Viime vuonna maalasimme suositun trendin mukaisesti toisistamme potretit ja se oli hauska kokemus, kuitenkaan näitä ei jaksa tehdä joka vuosi koska lopulta sulla on laatikollinen "rumia maalauksia" jotka vie turhan paljon tilaa vain kivoiksi muistoiksi. Eli miten tehdä jotain taiteellista yhdessä, matalalla kynnyksellä ja niin, että sitä voisi ylläpitää vuosia tai vuosikymmeniä ilman sen suurempaa säilytysongelmaa. Kehittelin siis DIY projektin nimeltä:

Värityskirja! (tai kansio*)

Värityskuvia on helpompi toteuttaa eri luovuus-asteilla, oli sitten ammattitaiteilija, harrastelija, muuten-vain tyyppi tai vaikka kummilasten kanssa kun tulevat kylään. Tekeminen on tosi rentoa ja erityisesti aikuisten värityskirjoilla on tutkimuksissa todettu myönteisiä vaikutuksia mielenterveyteen ja hyvinvointiin. Kyse ei ole pelkästä hupitekemisestä, vaan sillä on oikeita, mitattavia hyötyjä tietyissä tilanteissa. Värityskirjojen käyttö voi lievittää stressiä ja ahdistusta, parantaa keskittymiskykyä, kohentaa mielialaa sekä tukea masennuksen ja trauman käsittelyä osana mielenterveystyötä.

Itse väritin kaksi kuvaa ja aloitin kolmatta koska olen todella tottunut työskentelemään kynien kanssa, J väritti omaansa ja taidettiin puuhata kuvien kanssa melkein kaksi tuntia, jutellen ja taustalla soi rento lobby musiiki Spotifystä. Näitä tullaan tekemään uudestaan! Kansio on siitä kätevä, että aloitettiin toiseen päähän sitten taidenäyttely kuville mitä teimme, näemme sieltä aina aikaisemmat työt mitä on tehty, laittaa vaan päivämäärän kuviin. 

Miten?

Ostin ihan perus kansion kaupasta minkä päällystin kettuteemaisella lahjapaperilla. Tänne laitoin muovitaskuja ison kasan. Ostin Etsystä artistien tekemiä aikuisten värityskirja-kuvituksia eri aiheille. Halusin peliaiheita, luontoa, eläimiä, ja Disney prinsessoja sekä kaupasta ostin Pokemon-aiheisen väritysvihon minkä sivut revin kirjaan. Laitoin niitä kaksipuoleisesti taskuihin. Kuvia on yli 100kpl joten pistin ne ns samanteemaisina samoihin taskuihin. Esim, Kirby pukeutuneena on aihe yhdessä taskussa tai tasku per Disney prinsessa. Näistä voi sitten valikoida aina sen millä moodilla on. 

Ostin ihan jotain perus puuvärejä, muutamaa eri merkkiä sekä myös "metalli"puuvärit. Ostin huopatusseja ja jotain muitakin tusseja että voi myös välillä tussilla väritellä. Kuvat on yksipuolisesti tulostettu eli ei tarvitse miettiä tussien läpimenoa. 

Tässä on yhteinen rento tekeminen pitkäksi aikaa. Ja aiheita saa aina lisättyä lisää kansioon, kun vaan tulostaa tai ostaa valmiina! 

Ei muuta kun kokeilemaan ;)

Minecraft - Elämässäni

 

Peli mihin en ikinä ajatellut hurahtavani, ennenkuin J sitä ehdotti pari vuotta sitten ja sille tielle jäätiin, on Mincraft. Toki, olen enemmän yhteisöjen rakentaja kuin enderiin tähtäävä pelaaja. Jos löydän portin alun metsästä en mieti miten sen saisi rakennettua loppuun vaan varastan kullat sisustuselementeiksi! 

Mutta jokainen tavallaan I guess. Sarjojen lisäksi pelit ovat olleet minulle suuri henkireikä jo Halo 2 ajoista ala-asteen alussa sekä esim The Sims 2 läpi elämän. Olen löytänyt pelimaailmasta ihastuksen, ystäviä, parisuhteen laatuaikaa ja saanut vain yksinkertaisesti vietettyä aikaa itseni kanssa niiden parissa. Liika on kaikessa liikaa - mutta eivät videopelit ole se iso paha susi miten se aikanaan meille opetettiin. Lue aiheet: Gta V - Elämässäni sekä Zelda - Elämässäni.

Sekä muut saman aihe-alueen kirjoitukset: Muumit - Elämässäni ja Digimon - Elämässäni

Minecraftissa voit pelata luovaa tilaa missä käytännössä lennetään ja rakennetaan ilman zombi-uhkia tai avointa maailmaa missä on vaikeusasteet (mikä vaikuttaa mm. siihen, kuinka paljon örkit ja monsterit hyökkäilee kimppuusi).

Pelaan itse molempia näistä, mutta "tiloja" on muitakin. Luovassa tilassa tykkään rakennella erilaisia kartanoita, linnoja, puumajoja tai igluja kun materiaalia on koko ajan saatavilla eikä sitä tarvitse itse louhia. Sekä siksi, että voit lentää ja näin ihastella tekeleitäsi ilmasta käsin.

Avoimessa maailmassa yö spawnaa kartalle eli örkkejä kuten zombeja tai creepereitä mitkä sitten räjähtelevät ja yrittävät tappaa sinut. Rakennat itsellesi majoja tai taloja missä olet turvassa heiltä ja onkin aika jännää pelailla välillä öisin kun katselet heitä turvasta rakentamastasi lasitornista. Mappeja on myös monenlaisia, synnyt randomilla erilaiseen maastoon mikä voi olla koivumetsä, suoalue, vuoristo tai vaikka sienimetsä. Kaikki mitä näet on louhittavissa ja kaikesta saat tavaraa, millä voit rakentaa ja tehdä lisää eri tavaraa! Esim louhit hakulla hiilikiveä ja kirveellä puuta jotta voit tehdä puukimpaleesta tikkuja ja sitten tikuista+hiilestä soihtuja! Näin saat valoa reitellesi/taloosi eikä zombit spawnaa sinne. 

Myöskin, zombit eivät ole mitään juoksevia masiinoita kuten ne tuntuu nykyään olevan elokuvissa (ei zombit viddu juokse?) vaan aika lällyjä hakkaajia jotka voitat helposti. Vaara tuntuu ainakin itsellä olevan enemmän äänissä ja pimeydessä - hyvin toimii.

Suosittelen tätä peliä monenikäisille, siellä voi todella toteuttaa sitä omaa meininkiä. Kasvattaa eläimiä, rakennella tai lähteä vaikka sinne enderiinkin voittamaan koko peli läpi. Tiedän että pelistä nauttii niin nuoret kuin vanhemmatkin ja se tarjoaa vähän jotain jokaiselle.

Meillä on puolison kanssa yhteinen servu eli siis olemme samassa maailmassa yhdessä. Hän pelaa peliä ns kuten pitäisikin eli yrittää louhia meille timanttia ja tehdä loitsuja, rakentaa levu-taloja ja kaikke mitä itse en harrasta alkuunkaan. Itse laitan kaikkia kasveja kasvamaan kauniissa muodostelmissa ja teen isoja elintiloja eri eläimille mitä sit päästän takaisin luontoonkin :D Tykkään tehdä majoja ja ns kylää, etenkin ikkuna alueet on omaa suosikkia pelissä. Mutta tämä toimiikin meillä hyvin kun molemmat saa tehä omaa juttua, ja molempien omat jutut auttaa toisenkin juttuja! Esim hän saa syötävää taisteluihinsa ettei kuolisi - ja itse saan välineitä ja materiaalia talojen rakennukseen. Perinteistä.

Omaa aikaa saa vietettyä tällei pelien äärellä myös. Korkkaa lohilo-jäätelön tai lasin viiniä ja peli auki. Mahtavaa. Lue myös: Yksinolo on tärkeää ja Miten nautin hetkestä?

Mikä ei ole oikein parisuhteessa - Kirja-arviot

Ystävänpäivä tunnetaa nykyään Suomessa myös toisella kansainvälisellä tarkoituksella eli Valentines Day:nä - mikä on päivä milloin muistetaan rakasta, käydään treffeillä ja nautitaan romantiikasta. Kuitenkin tuolla juhlijoiden joukossa on pareja missä toinen pelkää, missä koetaan painostusta, kauhua tai muita epämukavuuksia. Lähisuhdeväkivalta ei lopu vaikka on ystävänpäivä ja tänään halusinkin tehdä niin sanotun "ilmiselvän" listauksen asioista mitkä ei ole oikein parisuhteessa. Tehdä, tai joutua kokemaan. Lopussa myös listausta aiheeseen liittyvistä kirjoista ja omat arviot siihen, kannattaako ne kuunnella/lukea vai ei.

Ei ole oikein, että sua lyödään.

Ei ole oikein, että sun koskemattomuus rikotaan.

Ei ole hyväksyttävää että sua uhkaillaan henkisellä tai fyysisellä väkivallalla.

Ei ole hyväksyttävää että erolla uhataan omaa tahtoa läpi.

Sun koskemattomuus ei tulisi olla väittelynaiheena edes hypoteettisesti.

Ei ole ok, että sun puheille nostetaan käsi naamasi eteen.

Ei ole ok että sua ja mielipiteitäsi blokataan tai vähätellään.

Olet arvokas ja sinulla on oikeus tulla kuulluksi.

Äänesi saa kantaa eikä sen kuuluisi pelätä tulla kuulluksi.

Ei ole ok, että sinun rakkaudenosoituksesi mitätöidään.

Ei ole ok, ettet saa rakkaudenosoituksia.

Ei ole ok että annat, muttet koskaan saa takaisin. 

Ansaitset vastarakkautta tunteiden osoituksillesi.

Ansaitset tekoja ja sanoja.

Ei ole oikein että sinua verrataan tai vähätellään. 

Ei ole oikein että sinua pannaan kun et halua.

Ei ole oikein painostaa ketään seksiin.

Ei ole oikein pihdata seksiä vallan himossa.

Ei ole hyväksi panna, silloin kuin sinun ei tee mieli panna.

Sinä olet kokonainen ihminen, oma ihmisesi.

Sinun ei tarvitse kutistaa itseäsi. 

Sinun ei tarvitse tukahduttaa itseäsi.

Jos sinulla on vain yksi elämä, etkö eläisi sitä tavalla mikä palvelee ja edesauttaa sinun elämäsi onnellisuutta, jonkun toisen elämän sijaan.

Lähisuhdeväkivalta on hiljetty rikos. Fyysinen väkivalta on usein se selkeämpi lähdön merkki, moni kokee että jos lyödään - lähden. Tämä on toki hyväkin mutta jättää paljon tilaa muulle väkivallalle, mitä sietää koska "ei ole sentään lyönyt". Minun oma kokemus henkisestä väkivallasta parisuhteessa oli hyvin lyhyt (ja jos vertaa vaikkei ehkä pitäisi verrata, niin mieto) kokemus ja en täten voi samaistua monien tilanteisiin. En täten voi kertoa kokemuksestani aiheen parissa mutta voin jakaa muiden kertomaa kokemusta.

Olen kuunnellut paljon äänikirjoja jotka kertoo kokemuksistaan henkisen ja fyysisen väkivallan kanssa ja uskon että niistä voisi olla hyötyä sekä heille jotka parantuvat väkivaltaisesta suhteesta, ovat väkivaltaisessa suhteessa sekä heille ketkä eivät ole, tietoisuuden lisäämiseksi. Usein saattaa tulla halu aiheelle, mutta kysymykseksi nousee vain se ongelma, että no mitä sitten lukisi (/kuuntelisi). Se on kuitenkin iso sitoutuminen ajallisesti eikä sitä halua tehdä turhaan. Laitan siis tähän alle muutaman kirjan ja omat arvosteluni ilman spoilereita. En sano että oma mielipiteeni olisi ainut oikea mutta ehkä syyt resonoi. Haluan kirjan kirjoituslaadun ja tarinan lisäksi jakaa muutaman yksityiskohdan, jotta tiedät mihin asioihin voit samaistua (esim. onko lapsia). Päivitän listaa sitä mukaan kun kirjoja kuuntelen jotta ne löytyy aina tämän postauksen alta.

Helvetti jota kutsuin rakkaudeksi
5/5 ● Bookbeat ● Lena Bivner

Todella hyvin kirjoitettu ja pitää mielenkiintoa yllä koko kirjan. Paljon dialogeja ja seurataan paljon tunteita ja tilanteita. Kertoo enemmän henkisestä väkivallasta, mielestäni tärkeää on keskittyä siihen mitä nainen kokee. Tapahtumapaikat Ruotsissa, kirjailijalla on omia lapsia. 

Miinuksena se, että loppui aika nopeasti ja olisi kaivannut siihen vielä lisää.

Kaikki anteeksi
5/5 ● Bookbeat ● Laura Manninen

Hiukan nopea tempoisempi edelliseen verrattuna ja sisukkaampi nainen kyseessä. Mutta suosittelen ensin kuuntelemaan Lenan kirjan ja sitten vasta tämän. Tämä kirja sisältää sekä henkistä että fyysistä väkivaltaa. Tapahtumapaikat Suomessa, päähenkilönaisella ei ole omia lapsia. Kertoo hyvin dialogein ja tunteita kuvaillen tilanteestaan ja siitä miten asiat soljuu ja pitää koukussa koko kirjan ajan. Lopussa hyvä pohdinta ja tuo kirjan luonnolliseen loppuun.

Kaksoiselämää
1/5 ● Bookbeat ● Iris Mårtensson

Kirja on huonosti kirjoitettu ja/tai käännetty, etenkin verrattuna kahteen edelliseen. Aihekin hiukan erilainen mutta henkinen väkivalta läsnä. Tapahtumapaikat Ruotsissa. Ei juuri dialogeja vaan lähinnä päähenkilön ajatuksen juoksua, päähenkilö oli itselle hiukan jälkiviisaan ja ärsyttävän oloinen joissain tilanteissa mikä sitten hankaloitti samaistumisen tasoa. 

Kirjailija vaikuttaa homofoobiselta, transfoobiselta, ulkonäkökiusaajalta ja kaiken lisäksi hyvin ärsyttävältä ihmiseltä. En suosittele. Lukija tuntui omaan makuun hitaalta mikä vielä korosti epämiellyttäviä puolia. Yhden pisteen saa aiheesta.

Miksi se ei vain lähde?
4/5 ● Bookbeat ● Riina-Maria Metso
Tämä kirja kertoi hienosti ja kattavasti sen kaaren mikä tapahtuu useimmissa väkivaltaisissa parisuhteissa. Välillä oli ehkä hankala seurata (äänikirjana) kun kirjassa ei ollut ns. tarinaa. Mutta kaiken kaikkiaan hyvä kirja. Lukija helpotti äänellään eri tarinoiden ymmärtämistä.
Päivitän listaa sitä mukaan kun kuuntelen erilaisia kirjoja liittyen tähän aiheeseen.


Rakas, tiesitkö että olen psykopaatti
4/5 ● Bookbeat ● Ulla Feldscher
Lyhyehkö kuunneltava. Kirja oli kivasti tarinallisesti kirjoitettu ja välitti kuvaa suhteesta ja tapahtumista hyvin. Jonkin verran joitain asioita olisi toivonut selitettävän enemmän auki ja kaikissa riitatilanteissa ei pystynyt olemaan täysin kirjailijan puolella hänen kaksoismoralismin vuoksi. Kuitenkin hyvin kirjoitettu ja mielenkiintoinen kuunneltava, paljon ajatuksia herättävä. Lukija oli hyvä.


Paholainen vuoteessani
5/5 ● Bookbeat ● Carolyn WoodsKirja oli erilaisenpi kuin kuvittelin, positiivisella tavalla. Sen tarina on johdonmukainen, kirjailija informatiivinen ja "hahmot" kerrottu hyvin. Kuvaa hyvin toivoa epätoivoisessa tilanteessa. Välillä turhan kirjakielinen mutta lukija oikein jees. Tarina itsessään on uskomaton ja monisävyinen mikä tietty ylläpitää viihteellistä mielenkiintoa.

Tyhjiin juotu
3/5 ● Bookbeat ● Kati Kuusela
Kirjassa oli ihan mielenkiintoinen henkilökohtainen tarina vakavan asian varjossa. Kaikissa kohdissa kirjoitustyyli ei puhutellut itseä mikä lopahdutti vähän mielenkiintoa. Valitettavan pettynyt loppuun, Katin olisi pitänyt kirjoittaa tämä vasta muutaman vuoden/vuosikymmenen päästä, kun asia on oikeasti maalissa. Myös pituudelta olisi halunnut enemmän, enemmän kertomusta siitä mikä tässä rakkaudessa veti puoleensa sekä keskusteluita.


Älä sano että rakastat
5/5 ● Bookbeat ● Raakel Lignell

Kirjan lukija ja kirjan pituus oli hyvät, itse kirja on hyvin kirjoitettu ja kerrottu. Tarina on aika uskomaton ja on hienoa että Raakel sen jakoi, hieno selviytymistarina! Toki mietä "mielenkiintoisempi" tarina, sitä enemmän kirjailija on joutunut kokemaan, mutta tämä oli todella mielenkiintoinen ja empatiat Raakelille hänen koitoksistaan. Se on samalla myös hieno ohjenuora muille jotka voi olla samantyyppisessä tilanteessa tai miettiä "mitä itse tekisin", ennaltaehkäisevästi. Voiko toisten virheistä oppia?

Kun kukaan ei näe eikä kuule

3/5 ● Bookbeat ● Ida Mortenson

Kokemus on kamala ja tarinallisesti kiehtova, harvoin kuulee pidemmän ajan pahoinpitelystä näin. Kuitenkin tarinasta on jätetty kokonaan pois se alku, kaikki se millä on saatu jäämään suhteeseen mikä hankaloittaa Idan tilanteen ymmärtämistä. Olisi myös kaivannut enemmän lopputilanteesta tietoa. En myöskään ole itse sen fani että kirjoitetaan toisen osapuolen puolesta hänen ajatuksia ja aikomuksia kun se voi olla vain spekulaatiota. Kuuntelussa vähän häiritsi se, että kirjassa siirrytään eri vuosikymmenissä vähän väliä, lukiessa se ei ehkä ole niin sekoittavaa.

Rakkauden Varjo

2,5/5 ● Bookbeat ● Lou Lilja

Aihe sekä kirjailijan kokemus on kamala. Mutta kirjalta olisi toivonut muutamaa asiaa. Esim, alussa olisi hienoa kuulla juuri ne asiat, mitkä on saanut rakastumaan, saanut jäämään ja mikä auttaisi näkemään tilanteen hänen saappaistaan. Ilman näitä tietoja on vaikea antaa jatkuvaa sympatiaa tilanteelle. Lopussa olisi toivonut enemmän että mikä on tilanne "nyt" ja sitä after mathia. Kirjoitustapa on usein aika laiska ja toistava ja käännöksessä ärsytti jatkuva "istui sohvaan" eikä sohvalle? Lukija oli hidas ja monotoninen mikä varmasti korosti tiettyjä aspekteja. Takakannen "Unelmieni prinssi" jää mysteeriksi.

Aikuisuuden suurin huijaus

Kun mietin mikä on aikuisuuden suurin huijaus, on pakko myöntää että mieleen tulee kaksi eri asiaa. Toisen koin 26-vuotiaana kun ajoin ajokorttini. Olin toki ollut liikenteessä, mennyt sen mukana ja tiesin miten asiat siellä toimii. Kuitenkin vasta ensimmäisen soolomatkani aikana huomasin Kaleva-Lielahti välillä, ettei kukaan noudattanut liikennesääntöjä. Auto millä ajoin oli mitattu joten tiesin meneväni rajoitusten mukaa, kun moni meni jopa 10km nopeampaa. Tästä nämä huomiot alkoi, ihan sama missä menen - saan yhä yllättyä siitä miten iso huijaus koko autoliikenne on. Asia minkä opin niin myöhään että näin asian "tuoreilla silmillä" - sen, ettei liikennesäännöt olekkaan asia, mitä ihmiset noudattaisi.

Lue: Ajokortti +25-vuotiaana 1/2 & Ajokortti +25-vuotiaana 2/2

Kun käyt autokoulun täysi-ikäisyyden kynnyksellä olet vielä nuori ja peloton. Ajokortti hankitaan koska vitsi tottakai, se on siistii ja sit pääsee ajeleen. Sillä todistat baarissa että olet täysi-ikäinen ja kurvailu taidoilla näytät tinder-treffilles että oot hyvä tyyppi. Mutta mitäs sitten kun oot vetäny sen nuoren, päheen ja pelottoman ikävaiheesi jo 15-21 vuotiaana? Nykyään sua alkaa huimaan jos kurkkaat sängyn alle ja laitat mielummin ne mukavat housut jalkaan, kuin ahtaat itsesi skinny jeanseihin. Tässä vaiheessa sitten päätät lähtee harjotteleen ajaan sellasta metallilohkoa, mikä tappaa tuhansia ihmisiä päivittäin. "Jei mennään oleen osa tota"

 

Kuitenkin se isoin huijaus mistä tänään haluan puhua ei ole liikennesäännöt, vaan parisuhteet.

Olin jo nuorena teininä toivoton romantikko ja halusin parisuhdetta todella paljon. Näin ympärilläni ihmisten pariutuvan, Disneyn satumaiset yhteensopimiset ja tietyllä tavalla näin parisuhteen ns saavutettuna tilana, jossa kaikki on hyvin. Taustalla varmasti vaikuttaa nämä "happily ever after" sadut. Ajattelin parisuhteen paikkana missä toiset ovat löytäneet toisensa kaikista vastoinkäymisistä huolimatta, löytäneet toisilleen sopivan kumppanin ja aloittaneet rakentaa elämää yhdessä. Ajattelin heidän olevan niin onnekkaita ja onnellisia. Mielessäni parisuhde oli yhtäkuin onnellinen elämäntilanne. Parisuhde-neitsynä tämä oli helppo illuusio uskoa, vaikkei asia tietenkään näin mene. 

Kuitenkin kun tulemme vanhemmiksi ja kaikki ympärillä alkoi tositarkoituksella pariutua, mennä kihloihin, naimisiin ja hankkimaan lapsia, tuli toinen puoli esiin. Tämä puoli tuli esiin Jodelista, ystäviltä, uutisista ja joka piipusta. Miten moni oli suhteessa missä ei halua olla, miten lasten takia enää oltu yhdessä viimeiset 10 vuotta, miten rahallinen tilanne olisi niin paljon huonompi jos eroaisi, miten rakastaa kuten kämppistä muttei ole rakastunut, miten haluaisi erota mutta velvollisuuksia ja hoidettavia asioita olisi liikaa, miten tietää että kaikki on aika perseestä mutta jaksaa uskoa että asiat kääntyy, miten tulee kohdelluksi kuin roskaa mutta olettaa sen olevan osa parisuhteita, suostuu avoimeen suhteeseen ettei menetä toista ja sattuu joka päivä, miten ei olla pantu 7 vuoteen mutta muuten menee hyvin, miten ei ole mitään yhteistä joten pannaan vaan koko ajan, miten ei koeta että voisi ansaita parempaakaan ja lista vain jatkuu. 

Pääsin itsekin parisuhteiden maailmaan hiukan vanhemmalla iällä ja olinkin hyvin "kriittinen" siitä mitä haluan suhteelta ja puolisolta. Kriittinen on ehkä väärä sana, kun vain tiedät mitä haluat etkä halua tyytyä johonkin mikä ei tee sinua onnelliseksi. Olen kirjoittanut tästä aikaisemmin, mitä askelia olisi otettava ennen parisuhdetta, sekä miten rakentuu (mielestäni) terve parisuhde. Voit lukea ne täältä: 

Miten löydän elämänkumppanin? & Mistä rakentuu terve parisuhde?

Olen onnellisessa parisuhteessa ja koen että sain sen mitä aina näin kasvaessa. Pidin parisuhdetta elämää parantavana asiana ja itse onnellisuutena - ja vaikka olenkin (onneksi) oppinut sen ettei parisuhde tee onnea, olen silti parisuhteen kautta onnellisempi.

Se mielikuva on todella vaikea selittää, tuntuu kuin juoksisi jotain maratonia ja mietit että noi maalissa olevat ovat niin onnellisia nyt "voi vitsi!" ja kun saavut kanssa maaliin onnea täynnä, ovatkin kanssa-kumppanit surullisia, ahdistuneita tai loukkaantuneita. Parisuhde ei tietenkään ole jokin maratonin kaltainen saavutus, eikä edes asia mitä ihmisten pitäisi elämäänsä saada, mutta esimerkillä koitan kartoittaa sitä fiilistä mikä tuntuu olevan (ainakin omassa elämässäni) aikuisuuden suurin huijaus. 

Mielikuvani ovat olleet romantisoidut ja ehkä epäaidot mutta koska en koskaan seurustellut edes nuorena, ne ovat pystyneet syntymään. Olen ollut monesti rakastunut, minuun on oltu ihastuneita mutta en ole kokenut samaa takaisin ja löytyy joukosta yksi klassinen narsisti-exä keissi. Parisuhteeksi ei tuota 3kk tappelua voinut edes laskea. Oli monta kertaa kun olisin voinut tyytyä, voinut jäädä tilanteeseen minkä tiesin ettei palvele onneani tai valita kumppanin kenen kanssa olimme liian erilaisia, mutta halusin mielummin olla aina yksin kuin potentiaalisesti huonossa suhteessa. Jotenkin näin että ne ketkä ovat päässeet tämän vaiheen läpi siihen solid-parisuhteeseen - mikä ei vaatinut tyytymistä vaan oli "perfetta", olisivat niissä suhteissa tietenkin onnellisia. Mitä todellisuus ei kuitenkaan ole.

Tämä tuntuu vähän samalta kuin se, kun ekan kerran pääsin ulkomaille. Olin läpällä varma 23-vuotiaaksi asti että aina kun porukka "menee ulkomaille" he menevät tyyliin Yyteriin ottaan hiekkaisia lomakuvia koska eihän ulkomaita voi olla olemassa. Tietenkin tiesin miten asiat ovat - mutta se tuntui niin kaukaiselta kun sitä ei ollut koskaan kokenut, että tunne oli irrallinen todellisuudesta. Kuten liikenteen kanssa, kuten parisuhteiden kanssa.

En halua julkaisulla tarkoittaa että parisuhde on jokin elämän goal. Kaikki eivät päädy parisuhteisiin ja jotkut voi päätyä vaikka useamman kumppanin kokoiseen perheeseen. Mutta henkilölle joka ei ikinä kasvaessa päässyt kokemaan sitä, vaan rakensi sitä mielikuvaa päässään tipahti korkealta kun näkikin että ne siellä "maalissa" olivatkin usein todella epäonnellisia. Yksi vilkaisu Jodelin parisuhde kanavaa saa kysymään että mitä ihmiset parisuhteelta odottaa? Mitkä ovat omat rajat? Miltä haluat että sinusta tuntuu ja voisitko lähteä jos tämä tunne ei täyty? 

Aikuisuuden suurin ja surullisin huijaus on se, että parisuhteelle tehdään kiiltävä somekuva eikä todellisuus ole sen mukainen. Suurin huijaus on se, miten moni jää huonoihin parisuhteisiin koska eivät halua olla yksin. Koska eivät koe ansaitsevansa parempaa. Koska eivät usko, että on parempaa. 

Kaikille jotka ovat löytäneet terveen ja onnellisen parisuhteen, nostan hattua ja onnittelen. Matka siihen ei aina ole helppo. Ja kaikille jotka painivat ja punnitsevat suhteensa eri puolia toivon voimia taistella loppuun, oli lopputulos sitten ero tai vahvempi ja parempi parisuhde. Lähtökohtaisesti kuitenkin, ansaitset olla onnellinen - ihan sama kuka olet.

Mikä on sinusta aikuisuuden isoin huijaus, missä kävelit kuplan ulkopuolelle ja kaikki olikin harmaata? Missä laskit valokuvan kauniista maisemasta nähdäksesi avohakatun metsän. Missä kiipesit jäätikön yli nähdäksesi vuoria ja löysit lätäkön. 

Lisää kirjoituksia

Tämä postaus oli kirjoitettu osana isompaa yhteistyöpostausta ja suosittelenkin siirtymään lukemaan muiden kirjoittajien postaukset aiheesta "Aikuisuuden suurin huijaus". Mielenkiintoisia näkökulmia!

Fin in Tirol - Aikuisuuden suurin huijaus, mikä se on?
I don't speak Polish - Aikuisuuden suurin huijaus
Unelma 5 - Aikuisuuden suurin huijaus
Tuli vaan mieleen - Aikuisuuden suurin huijaus
Via Per Aspera Ad Astra - Aikuisuuden suurin huijaus - Vapaa tahto
Aito ajatus - Aikuisuuden suurin huijaus

Mistä rakentuu terve parisuhde?

Aluksi, En ole ekspertti enkä halua sellaisena esiintyä. Puhun kokemuksesta, nimenomaan ulkopuolisesta joka on seurannut sinkkuvuodet useiden läheisten, useita suhteita. Kun et ole suhteessa mutta läheinen suhteille, näet asiat eritavalla. Suhteessa ollaan yleensä niin lähellä ja rakkauden sokaisemia ettei kaikki ongelmat näyttäydy samalla tavalla. Olin sinkku 22-vuotiaaksi asti ja ennen tätä useille ystäville ns parisuhdeterapeutti. Olen myös ollut kiinnostunut psykologiasta ja ihmisten välisistä suhteita lapsuudesta saakka ja opiskelenkin psykologiaa avoimessa ylipistossa. 

Halusin pohtia seikkoja parisuhteen rakentamisessa, mitkä olen kokenut tärkeimmiksi. Nämä eivät varmasti kaikille pidä paikkaansa, jokainen suhde ja yksilö on omanlaisensa. Nämä olisi vain omat mietteeni asiasta. Kuitenkin ennenkuin mietitään miten rakentaa terve parisuhde, lue ensin: Miten löydän elämänkumppanin? , siitä miten saat itsesi suhteelle valmiisiin lähtöasemiin. 

Arvot ja tulevaisuuden haaveet.

Tämän on oltava tärkein. Jotta sinulla voi olla pitkäkestoinen, aikaa kantava ja toimiva parisuhde, mielestäni yksi tärkeimmistä on se, että arvot ja tulevaisuuden haaveet menee käsikädessä. Jos sinulle on tärkeää että tuleva puolisosi ei ole rasisti, homofoobikko, sovinisti tai päihteidenkäyttäjä - älä ota vierellesi puolisoa joka näitä asioita edustaa. Itsereflektio on myös tärkeää, koska vasta kun tiedät mitä itse haluat elämältä, voit käydä nämä keskustelut puolisoehdokkaan kanssa ja katsoa sopivatko ne toisiinsa. Halutko asua kaupungissa vai maalla? Lapsia vai ei? Muutto ulkomaille? Adoptio ok? Miten näkee elävänsä elämää. 

Vastavuoroisuus

Saa, anna ja huomioi toinen. Tasa-arvoinen parisuhde on vastavuoroisuutta. Se on sitä että huomioidaan toinen ja näytetään että välitetään. Joillekkin se tarkoittaa hieronnan tarjoamista, pään hipsuttelua, ruoan tekemistä, yllätyssiivousta ja toiselle kukkien ostoa tai viikonloppureissua. Älä anna rakkautta vain, jotta saat, anna koska haluat näyttää välittämisen toiselle ja sen pitäisi näkyä myös takaisin. Toisenkin pitäisi haluta antaa koska haluaa näyttää välittämisen - ja kehä muodostuu. Jos kokee suhteessa että itse aina antaa muttei saa pyytteetöntä rakkautta takaisin, asiasta kannattaa keskustella vakavasti.

Eksät on osa ihmisen historiaa

Omien epävarmuuksien takia usein välttelemme miettimästä puolisomme eksiä. Emme ehkä halua niistä kuulla tai välttelemme aiheita missä he voivat tulla esiin. Eksistä puhuminen ei liity heidän takaisin haluamiseen. Meillä kaikilla on historia ennekuin tapaamme toisemme ja kaikki mitä siellä on, on oleellinen osa sitä, keitä me olemme. Sinun pitää voida puhua kokemuksistasi vapaasti vaikka niissä pyörii joskus se eksäkin. Puhua epävarmuudesta mitä koit hänen kanssaan koska olit nuori, huvipuisto missä olet kerran käynyt eksän kanssa tai kun viimeksi asuit jonkun kanssa yhdessä oli ongelmakohtiasi x, y ja z. Jos omat epävarmuudet saa otettua pois yhtälöstä, voi päästä vielä syvempään ymmärykseen puolison kanssa. Myös jos huomaat että puheesi eksästä saa puolisosi epävarmaksi, voit varmistaa hänen oloaan kertomalla ettet kaipaa exää takaisin ja että olet onnellinen puolisosi kanssa - halusit vain jakaa tämän asian elämästäsi.

Huom. Eksien perään kuolaaminen/tai jos selkeästi ei ole yli erosta on täysin eri asia, kuin puhua elämänkokemuksista. Myöskään exiin vertailu ei ole ok.

Mustasukkaisuus ei ole välittämistä

Tämä ilmiö on edistynyt etenkin nuorten keskuudessa, on saatettu ihmetellä ettei yhtään viestiä oo tullut perään kun oltu vastakkaisen sukupuolen kanssa jossain ja luettu tämä tarkoittamaan ettei toinen välitä. Tai jos joku on mennyt mökille kaveriporukalla missä vastakkaista sukupuolta, olisi monelle merkki tunteiden hiipumisesta jos ei yhtään huolestuttaisi. Toki nuorissa suhteissa tunteet on muutenkin niin ääripää luokkaa, mutta tämä vie monesti koko potin. 

Syitä omalle mustasukkaisuudelle kannattaa pohtia. Vaikuttaako taustalla aikaisemmat kokemukset? Mitä oikeastaan pelkäät tapahtuvan? Luotatko kumppaniin?

Jos puolisosi lähtee reissuun ystävänsä kanssa, ei pitäisi olla väliä mitä sukupuolta ystävä edustaa. Mieti vaikka hetki, voisiko bi-ihmisellä olla yhtään ystävää jos kaikki olisi mahdollisia uhkia parisuhteelle? Jos puoliso päätyisi pettämään, se vain tarkottaisi ettei ollut "se oikea" sinulle. Luota puolisoosi.

Ilman luottamusta ei ole suhdetta

Tämä on mielestäni hyvin yksinkertainen, mutta samaan aikaan ei. Yksinkertaisesti ilman luottamusta, ei ole tervettä suhdetta. Kuitenkin, tunnetta ei välttämättä heti tunnista, sen eteen voi tehdä töitä, käsitellä mistä luotonpuute johtuu ja lopulta päästä luotonpuutteesta eroon. Toki muutokseen pitää olla haluavainen ja nähdä itsekin että ongelma löytyy.

Riitoihin ilman egoa

Riitoja tai erimielisyyksiä tulee ja menee, mutta on hyvä tietää miksi riitelee. Erimielisyyteen olisi hyvä pystyä astumaan ilman egoa mukana. Tavoite ei saisi olla voittaa riitaa, vaan niissä on tarkoitus ymmärtää mitä toinen sanoo, miksi hän ajattelee niin sekä rakentavasti argumentoida erimielisyydet. Helpommin sanottu kuin tehty, koska olemme ihmisiä ja meillä on vahvoja tunteita eri asioista. Kuitenkin, jos pystyt astumaan triggeröivään tilanteeseen ilman egoa, valmiina myös myöntämään omat heikkoutesi, käsittelemään kommunikaatio ongelmaa yhdessä ja tähtäämään sopuun, eikä voittoon - voi olla että riitelyltä säästyy, ainakin suurimmaksi osaksi kokonaan. 

Joskus tunteet kuitenkin kuumenee. Oma vinkkini on se, ettei ikinä vihaisena nukkumaan. Asiat käsitellään ja sovitaan vaikka lyhyempien unien uhalla. 

Ei likaa maton alle

Aikaisempaan liittyvä, joskus voi olla helpompi koittaa ignoorata valtava riita mikä juuri käytiin, energiat on lopussa eikä ole enää mitään sanottavaa jäljellä. Kuitenkin, jos riitojen syitä ei käsittele vaan lakaisee maton alle, käy siinä monien riitojen jälkeen niin että ne samat toistuu käsittelemättömyyttään jokaisessa riidassa ja lopulta sulla on möykkyinen matto ja liikaa asioita käsiteltäväksi. Riidat ja erimielisyydet olisi hyvä käsitellä mahdollisimman pian!

Suhde ei ole oikeutus seksille

Moni (etenkin) nuorempi saattaa ajatella että "jes, parisuhteessa saa seksiä sit koko ajan" - ja todellisuus on se, että toisen ei aina tee mieli samaan aikaan kuin sinun. Toisella saattaa olla pahat kuukautiskivut mitkä vie halut, haluihin vaikuttaa ruoka, liikunta, stressi, ehkäisy (hormonit, pillerit) ja lääkkeet. Ja joskus se toinen ei vain halua seksiä ja hänellä on kaikki oikeus kieltäytyä, ilman että siitä tulee henkistä painetta (esim. mykkäkoulua tai suuttumista).

Henkinen tai fyysinen väkivalta ei kuulu terveeseen suhteeseen. Seksiä ei myöskään kuulu käyttää vallankäytössä, olemalla suostumatta siihen (vaikka mielikin tekisi) ennenkö saa esim tahtonsa läpi tms. 

Kumppania ei voi muuttaa, mutta kuka vaan voi kehittyä ihmisenä 

Suhteeseen lähteminen sillä lähtökohdalla että "No mut, tossa se varmasti muuttuu" tai "Ei se sit tota kyl tee suhteessa" on todella väärä. Ihmistä ei saa lähteä vartavasten muuttamaan haluamaansa muotoon, vaan suhteeseen ryhdytään koska rakastetaan juuri sitä ihmistä, virheineen päivineen. Kuitenkin, ihminen voi aina kehittyä (tai taantua) itsensä kanssa ja monen suunta onkin ylöspäin, milloin omiin ikäviin piirteisiin kiinnitetään huomiota, käsitellään lähtökohtia ja joitain asioita voi ns "korjaantua" itsestään. On oletettavaa sekä toivottavaakin että me ihmisinä ja yksiöinä kehitymme vuosien kuluessa, mutta toista ei lähdetä muuttamaan omaan haluttuun suuntaan pakolla.

Kotitalous on jaettava tasaisesti

Tähän ei ole tiettyä kaavaa vaan on pariskunnasta kiinni. Tienaatteko saman verran? Tekeekö toinen enemmän töitä/opiskelua kuin toinen? 

Olen kuullut järjestelyistä missä isommin tienaava maksaa hiukan enemmän koska on ollut se osapuoli joka haluaa enemmän esim. tilailla ruokaa, eikä tästä halua luopua. Yleisin varmaan on joko 50-50 jos on samanverran tienaavia, tai sitten prosentuaalisesti - esim molemmat maksaa 50% palkasta yhteiselle tilille, mistä hoidetaan kotitalouskulut. Mikä ikinä onkaan teidän järjestely, päätös siitä pitää tehdä yhdessä ja niin että molemmat ovat tyytyväisiä.

Raha on asia mikä on monille vaikea aihe puhua, mutta puolison kanssa siihen keskusteluun kannattaa pyrkiä ja löytää ratkaisu mikä toimii molemmille ja molemmille jää siitä turvallinen olo. 

Muutkin ovat kauniita

Terveeseessä parisuhteessa voisi kuvitella olevan myös avoin keskustelu tästä aiheesta. Kauniit tai komeat ihmiset eivät maailmasta häviä, vaikka päätät lynkata astiat yhteen jonkun ihmisen kanssa. Usein jos emme halua että puoliso näkee muita kauniina/komeana, annamme omille epävarmuuksillemme valtaa. Vaikka todellisuudessa, toimivassa parisuhteessa se ei ole keneltäkään pois jutella avoimesti myös näistä asioista. Eikä pelkkä ulkonäkö ole ainoa kehumisen arvoinen asia, jos koemme jonkun hahmon elokuvassa olevan upea, hauska, hyvässä kunnossa, badass jne - sanomme usein molemmat sen. Oli kyseessä mies tai nainen. Tämä voi poikia hyviä keskusteluita, kunhan se nyt ei ole "Toi on maailman kaunein nainen eikä kukaan tule lähellekkään" tyylistä heittoa, vaan oikeaa keskustelua. 

Tietenkin myös itsetyydytys tai pornon katselu on terveessä suhteessa ok, eikä tälläistä luonnollista aktia pitäisi lähteä kieltämään tai rajoittamaan. Vasta jos itsetyydytys vaikuttaa pariskunnan väliseen seksiin negatiivisesti (esim seksiä ei ole ollenkaan tämän takia) on se asia mikä vaatii vakavaa keskustelua. 

Kommunikaatio

Kommunikaationpuute on nimetty yhdeksi isoimmista parisuhteen ongelmista. Jokaisen ongelman ratkomisen, toiveiden, halujen ja yheisen elämän taustalla on kommunikaatio, ja jos sitä ei ole, miten mikään toimisi?  Asioista pitää pystyä keskustelemaan vaikka se joskus olisikin hankalaa tai epämukavaa. Asioiden itsellään pitäminen erkaannuttaa kumppanista ja usein tällä kertyy sitä likaa maton alle - mikä sitten moninkertaistuu ja tulee kaikki kerralla ulos negatiivisesti. 

Kommunikaatiotaitoja voi harjoitella yhdessä. Etenkin miehet kärsii kommunikaatio-ongelmista yleisemmin koska heidät on useimmin kasvatettu toksiseen miehisyyteen "tosimies ei itke" tyylisellä ohjenuoralla, mikä on tietenkin täyttä hevonps... Joten rohkeasti hakemaan apua ja korjaamaan väärin opetetut oletukset päässä!

Yhteinen aika on tärkeää

On tärkeää satsata parisuhteeseen. Alkuhuuma loppuu aikanaan ja suhde arkistuu, silloin usein aletaan pitämään toista itsestäänselvyytenä ja koska nähdään aamuisin hampaiden pesun aikana ei mietitä että aikaa pitäisi viettää myös tämän lisäksi. Yhteinen tekeminen, harrastus, pelit (video tai lauat), kävelyt jne ovat helppoja tapoja lisätä yhteistä aikaa, mutta myös treffi-illat tekee paljon!

Lue myös: Treffi-ilta / Date Night paketit

Lue myös: Krääsätön lahjakalenteri

Mutta myös oma aika

Ajan viettäminen yhdessä on hirmu tärkeää parisuhteessa, mutta myös itsenäisyyden pitäminen ja oman ajan arvostus. Olet silti kokonainen ihminen ilman puolisoasi, jolla on omat menot, mielipuuhat ja ystävät. Ei puolisoa tarvi raahata jokaiseen kiiltotarrakerhoon tai joka kaverin kanssa kahville mukaan. Vietä aikaa kaverisi kanssa kaksin ja panosta siihen suhteeseen, nauti harrastuksestasi yksin ja tunne ilo palata kotiin puolison luokse. Älä menetä itsenäisyyttäsi suhteessa, äläkä pakota jokaista mielenkiinnonkohdettasi myös toisen kurkusta alas. Löydä se hyvä balance omien ja yhteisten menojen kanssa.

On-off suhteille on yleensä syy (tai syitä) sille miksi ero tapahtuu jatkuvasti, tärkeää onkin kuunnella sitä miksi niin on käynyt. Onko syy ollut väärinymmärrykset, äkkipikaiset luonteet, kommunikaationgelmat vai mikä? Jos syy on korjattavissa terapiassa, suunnatkaa sinne. Jos syy on pettämistä, epäkunnioitusta, kaltoinkohtelua jne - kannattaa pohtia pitäisikö suhde lopettaa Off:ille.

Leikki

Huumori, leikki, hauskuus, pelleily jne. Tämä on vähän ekstrajuttu, mutta parisuhteessa on hyvä pystyä pitämään hauskaa. Oli se sitten sosiaalisesti juttujen kertominen mikä saa toisen repeilemään, painit ja leikit toisen kanssa missä pääsee lapsenomaisen hauskuuden rajoille, yhteinen nautinto komediasta elokuvista tai stand upista jne. Löydä se, mikä on parisuhteessasi hauskaa!

Ei ihme että meillä on yhteiskunta missä parisuhteissa kipuillaan niin paljon. Takana on älyttömän nopeasti liikkuva ihmisen sosiaalinen kehitys, terapian tarve vs kuinka moni oikeasti sitä hyödyntää ja meidän kulttuurimme. Mietitään vaikka paria 90 luvulta 2000 luvulle jatkunutta sarjaa, mistä imemme parisuhdemalleja. 

Frendeissä "ihannepari" jonka matkaa seuraamme on-off fiaskoista on Ross & Rachel, keiden ei todellakaan kuuluisi olla yhdessä. Heillä ei ole mitään yhteistä, Ross on äärimmäisen omistuksenhaluinen, Rachel giveuppaa unelmatyönsä Ranskassa ja he vähättelevät toistensa saavutuksia jatkuvasti. Miksi heitä ihannoidaan? Koska tällä parilla luotiin draamaa. Onko se jotain mitä meidän pitäisi hakea omiin suhteisiimme? Ei. Kukaan ei hehkuta Chandleria ja Monicaa, keille muodostuu hyvä ja terve parisuhde, koska se ei tuo draamaa. 

Sinkkuelämässä on ehkä yksi selkeimmistä huudoista millaista suhdetta sinun ei pitäisi jahdata, mutta draaman avulla on saatu Carrien ja Biginkin suhde näyttämään joltain, mitä havitellaan ja hehkutetaan. Big on alusta alkaen selkeä siitä, ettei halua sitoutua, ei halua parisuhdetta, Carrie ei voi jättää hänen luokseen mitään, kokee joutuvansa "poseeraamaan" koko ajan ja olemaan täydellinen, Big vaihtaa moodia lennosta eikä hakeudu terapiaan käsittelemään näitä selkeitä sitoutumiskammoisia ongelmiaan. Carriekin jää koukkuun tähän draamaan ja luulee sen olevan rakkautta, ja dumppaa monta hyvää parisuhdetta koska ei saa niistä sitä, mihin on tottunut. Carrien onneksi hän ei usko terapiaan. Pitäisköhän. 

Tässä oli 15 asiaa mistä rakentuu (minun mielestäni) terve parisuhde. Moni asia voi tuntua todella itsestäänselvyyksiltä, mutta en olisi kokenut tarvetta tälle kirjoitukselle ellen olisi törmännyt elämässäni jatkuvasti tilanteisiin missä näitä ei todellakaan ole pidetty itsestäänselvyyksinä. Parisuhteista ei puhuta tarpeeksi kun miettii kuinka paljon tilaa ne vievät elämässämme. Aikaa ja energiaa. Ne antaa ja ne vie - minkätakia mielestäni onkin tärkeää että se ihminen sun vieressä, on kaiken sen ajan arvoinen, ja sä myös hänelle.

Muista seurata myös kanavaani @jowibarina instagramissa ja saat uusimmat postaukset heti tietoon sitä kautta!