Rana Plazan muistopäivän sekä Eetti ry:n #Lempivaatteeni ajankohdan kunniaksi halusin kirjoittaa vaatteiden materiaaleista. Olen kirjoittanut kahtena vuonna Lempivaatteesta mitkä voit lukea alempaa:
#Lempivaatteeni
Shoppailusta, opituista tavoista, ostoskeskus työpaikkana, miten olla olematta osa pikamuodin kulutusta?
Vältettävissä olleesta tapaturmasta vaateteollisuuden tehtaassa, itsestäänselvyyksiä pikamuodista, sekä se, miten voit shopata eettisesti.
Halusin kuitenkin tänään miettiä niitä hyviä ja kestäviä materiaaleja sekä kirjoittaa ylös tällaisen cheatsheatin mistä voi tarkistaa että mitä aines paidassa nyt siis olikaan. Haluan myös tarkistella mitkä näistä on ekologisia ja eettisiä.
Vaatteessa käytetty materiaali voi olla joko eettinen ja ok, se voi olla monella tapaa ok mutta muutamien ongelma kohtien kanssa taikka täysin vältettävä jos vain mahdollista. Tämä kirjoitus kannattaa ottaa ylös esimerkiksi selaimen kirjanmerkkeihin, niin voit sitten löytää sen helposti kiperän paikan tullen.
Materiaalin eettisyyteen vaikuttaa sen kasvattamiseen/valmistukseen käytettävä maaperä, vesi, kuormitus ympäristölle, kemikaalien käyttö, saatavuus, ihmisoikeudet sekä kestävyys.
Luonnolliset kasviperäiset materiaalit
Yleisesti parhaat materiaalit on luonnon kasviperäiset kuidut. Näissäkin on kuitenkin ns tasoeroja joten jaottelin kaikki raaka-aine kategoriat kolmeen.
Ei niin ekologiset
- Rami (kestävä, hometta ja likaa hylkivä materiaali mutta käy ison prosessin usein käsityönä joten on siksi myös hintavampi, tykkää kasvaa kosteassa eli vaatii vettä)
- Juutti (edullinen valmistaa mutta säänkesto on heikkoa eli ei ole niin kestävä materiaali)
- Puuvilla (kuluttaa paljon vettä, kemikaaleja ja suurkysynnän kera myös kuormittaa paljon maaperää)
Ok ja suositellut materiaalit
- Reilun kaupan puuvilla (ei sallita haitallisia kemikaaleja, työntekijät saavat reilun kaupan palkkaa eikä kysyntä tee tuotteelle suurkysyntää. Yhä käyttää paljon kuitenkin vettä)
- Kierrätetty puuvilla (koko tuotantoprosessi on jo tehty ja kuitu on yhä kestävä kierrätettynäkin)
- Luomu puuvilla (luomu takaa ettei käytetä ympäristöä kuormittavia torjunta-aineita, mutta yhä kuluttaa paljon vettä)
- Pellava (saadaan kasvin varresta, kestävä ja hyvä materiaali. Ympäristön kannalta hyvä lannoite, veden käyttö ja kemikaali mielessä mutta sen liuotus saastuttaa jos se tehdään luonnonvesissä. Liuotusaltaat on parempi vaihtoehto, kunhan jätevesi käsitellään asianmukaisesti)
- Nokkonen (ei tarvitse paljoa vettä tai kemikaaleja ja siitä saa käytettyä lähes kaikki osat)
- Hamppu (ei tarvitse suuria määriä vettä, lannoitetta tai kemikaaleja. Kestävä materiaali kaikessa)
- Sisal (agave kasvin lehdistä saatava, kova kuitu joten käytetään enemmän köysissä ja säkeissä)
- Manilla (myös kova kuitu mitä saadaan baananikasveihin kuuluvan kasvin lehtiruodista, käytetään köysissä ja säkeissä jne)
- Kookoskuitu (karhea kuitu jonka valmistusprosessi on yksinkertainen, liuotusta lähinnä)
Luonnolliset eläinperäiset materiaalit
Eläinperäinen nykypäivänä yleensä tarkoittaa eläimen kärsimystä, koska kapitalistinen yhteiskunta haluaa maksimoida voitot, oli kyseessä sitten jonkun hyvinvointi tai elämä. Kuitenkin on tilaa myös pienille yrittäjille jotka esim kasvattavat omalla takapihallaan paria eläintä jotka inhimillisesti keritsee ilman kärsimystä. Heti alkuun laittaisin vaihtoehdoista pois nämä vältettävät.
Vältettävät:
- Angora (häkkikanit keiden karva revitään irti)
- Kashmir (aiheuttaa aavikoitumista, ympäristön kuormittumista ja käyttää paljon vettä)
- Mohair (käyttää paljon vettä ja kemikaaleja ympäristöön)
- Nahka (eläimen henki ja kaikki muut nahan käsitteystä värjäämiseen aiheuttaa ympäristö ja ihmisoikeusrikkomuksia)
- Silkki (viljelyssä toukat tapetaan kuumalla ilmalla tai höyryttämällä ennen kuoriutumista)
Ok riippuen olosuhteista:
- Lampaanvilla (raakavilla vie paljon vettä, mutta ei käytetä kemikaaleja ja pienillä tiloilla olot voi olla inhimiliset ja lampaan tarpeita kunnioittavat). Mutta esim Australiassa sallitaan yhä mulesing (kivulias toimenpide missä poistetaan peräaukon ympäriltä ihoa) etenkin merinovillakasvatuksessa.
- Alpakan villa. (sillä saa todella lämpimiä ja kestäviä villavaatteita ja niiden keritseminen on yleensä eettistä ja ekologista oli kyseessä sitten villit tai tarhatut alpakat. Kuitenkin suosittelisin ottamaan selvää firman läpinäkyvyydestä ja eläinten olosuhteista.)
Ok ja paras kategorian vaihtoehto:
- Kierrätetty villa (pitää yhä hyvät ominaisuutensa mutta ei kuluta luonnonvaroja)
- Kierrätetty nahka (jos prosessi on jo tehty olisi hyvä saada ne hyötykäyttöön, koska nahka itsessään on pitkäikäinen ja kestävä materiaali.)
- Kierrätetyt eläinperäiset materiaalit. Periaatteessa jos prosessi on jo tehty olisi tärkeää ettei sitä tehdä turhaan, joten kirppisteltynä nämä materiaalit on ok käyttää loppuun.
Keino- ja muuntokuidut
Suoraan luonnollisten materiaalien lisäksi on iso kasa sekotteita, kasveista sekä synteettisesti. Tässä myös heille oma ranking. Usein näiden sekotteiden ongelmat tulee muovin käytössä, ajan kestämättömyydessä sekä kuormituksessa ympäristölle ja veden käytölle.
Vältettävät
- Akryyli (ei ole biohajoava, päästää mikromuovia ympäristöön mikä erittäin huono asia)
- Modakryyli (tulipaloriskissä paranneltu versio akryylistä)
- Elastaani (ei ole biohajoava, kallis ja monimutkainen valmistusprosessi eikä ole kestävä)
- Polymidi & Nylon (ei ole biohajoava ja päästää mikromuovia ympäristöön, öljyteollisuuden sivutuote)
- Polyesteri (ei ole biohajoava ja päästää mikromuovia ympäristöön. Mineraaliöljyistä)
- Polypropeiini (öljyteollisuuden puhdistusjätteistä, nopea valmistus mutta ei ole biohajoava, mutta voidaan myös tehdä biohajoavana)
- Polyuretaani (ei ole biohajoava, sen kierrätys olisi teknisesti mahdollista mutta ei yleistä)
- Triasetaatti (sen valmistuksessa käytetään myrkillisiä liuoksia mitkä ovat kiellettyjä monissa maissa)
- Viskoosi (valmistus kuluttaa paljon vettä, energiaa ja kemikaaleja. Viskoosi itsessään on biohajoavaa mutta sekoitteena sen maatuvuus laskee. Tehdastyöntekijät kärsii paljon tapaturmia viskoosin valmistuksessa käytettävän hiilen takia).
Jos on pakko valita tästä kategoriasta niin
- Asetaatti (biohajoava puuvillajätteen raaka-aine, syrjäytetyssä asemassa mutta voi löytyä vielä)
- Ioncell (uusi muutoskuitu mikä voidaan valmistaa kierrätyspahveista, papereista tms. Tulee syrjäyttämään viskoosin)
- Kupro (puuselluloosasta tehty mutta kallis kuitu mitä käytetään lähinnä Japanissa ja Italiassa)
- Lyocell (usein eukalyptuksesta valmistettu kuitu on ekologisempaa kuin viskoosi ja on biohajoava)
- Modaali (valmistuu pyökkiselluloosasta ja on viskoosin kaltainen selluloosamuutos)
- Polylaktidi (uudehko biohajoava kuitu, mikä tehdään maissitärkkelyksestä tai sokeriruo'sta, kuitenkin isot kasvihuonepäästöt sekä kuluttaa maaperää)
- Näissäkin kierrätettynä ostettu on usein paras ostopäätös, kuitenkin muovia sisältävät tuotteet jatkuvasti irroittaa mikromuovia ympäristöön milloin niiden tuotteiden "loppuun käyttö" ei välttämättä ole paras päätös. Kuitenkin materiaalit mitkä on jo vaatinut vettä sekä ympäristön kuormitusta olisi hyvä viedä tiensä loppuun ja uutena panostaa vain eettisiin materiaaleihin.
Tässä rankingissa on hyödynnetty Weecosin materiaaliopasta:
Weecos materiaaliopas. Muita lähteitä ja lukemista:
Nokkosesta ekologisena kasvina,
ekovaatteiden etsintä tuottaa haasteita,
tiesitkö tämän viskoosista?,
onko viskoosi ekologinen valinta?,
kymmenet vaateketjut luopuvat mohairin käytöstä,
ioncell Aalto yliopisto, Ekologisen muodin ammattilainen, trashionista Outi Pyy haluaa saada kuluttajat havahtumaan
elastaanin haittoihin. Eettinen lammastuotanto, onko sitä?,
Lammastuotanto, Ylistaron Kehräämön edustajan mukaan suomalaisen villan osuus Suomessa myytävistä villatuotteista on arviolta korkeintaan 15 prosenttia. täten ulkomailta tuleva myös aiheellista tutkia
Is wool ethical? 
.jpeg)
