Muumit - Mielipiteitä jakavat uudet animaatiot

Aiheena Muumit ja Muumilaakson tarinat. Keräily, itse sarja sekä muisto tatuointi.

Keräily

Luulisi että tälläisenä keräilijäfriikkinä olisin hurahtanut myös mnuumeihin. Kuitenkin lähes kaikki animaatioihin liittyvä on tullut vedettyä yli, omia kotisivuja, yli kymmenen Disney & Ghibli aiheista tatuointia, jopa erikoisin fanitukseni lapsena oli Dumle hahmo. Sitä oli vaikea fanittaa niin piirsin sitä vain tekemässä erilaisia asioita. Myös Viking Linen Ville Viikinki oli fanituslistalla sekä perus Tehotytöt, Witch sekä eri pelien hahmot. 

Ehkä muumit oli liian selkeä fanituskohde, olen selkeästi ammattilainen aiheille ja hahmoille keitä ei moni tiedä, tai on jotenkin vähän niche. Kaikki hehkutti muumimukeja ja se jotenkin sitten työnsi pois sen harrastuksen luota. Vaikka toki lapsena minulla oli iso Muumipappa pehmo sekä muumileikkitalo figuureineen mitä rakastin kovin.

Nykyään kyllä muumivalikoimasta löytyy litran SIGGin mörköjuomapullo sekä "muumipeikko ja niiskuneiti halaamassa" vedenkeitin. Tämä toki valikoitui muovittomuuden takia eikä itse muumien. Puolison mukana tuli yhteenmuuttaessa pari muumimukia mitkä oli jostain (arvaten anoppilasta?) saanut ja koska juomme kahvin kahvimukin kokoisista mukeista meni toinen muumimukeista samaan käyttötarkoitukseen kuin hänen edellisessä asunnossa, eli tuhkakupiksi. Toisella annostellaan kissoille kuivamuonaa - siihen koko on täydellinen.

Tämän vedenkeittimen kansi sekä päälle laitto nappi on puuta. Kannu on keraaminen kuten myös kannen sisäosa. Sen sähkäjohtoa ympäröi muovi/kangas sekoite ja alusta missä se lepää on muovia. Tämä on kuitenkin muovittomin minkä olen löytänyt. 

Animaatio-sarja

"Muumilaakson tarinoita" on Tove Janssonin animaatiosarja joka tehtiin vuosina 1990-1992. Sarja minkä parissa kasvoimme ja mitä VHS-kaseteilta pyöritimme oli tietenkin alkuperäinen, kaunis muumi sarja. Muumit oli täysin käsinpiiretyt ja sen näkee - kauniita maisemia ja hetkiä mitä ei usein piiretyissä näe.

Muumeissa on sellainen tietty rauhallinen, melankolinen, ajaton tunnelma missä kaipaat asumaan keskelle kukkaniittyjä taloon missä ei ole edes sähköjä. Että voit päivän keitellä kurpitsasoppaa ja lapset leikkii kiipeillen puihin ja juosten metsissä. Asiat ovat yksinkertaisia ja ongelmattomia - täydellinen vastakohta modernille maailmallemme.

Jo pelkästään uudet ääninäyttelijät olivat suuri pettymys - ei pelkästään siksi että nostalgiamieleni ei kestä muita kuin alkuperäiset ääninäyttelijät, vaan myös siksi että tuntuu ettei uusissa äänissä ole samaa raukeutta ja sielua kuin vanhoissa. Kaikki vaan huutaa ja draamailee - mikä on nykyään todella yleinen tapa, mutta ei mielestäni sovi muumeihin. Vanhat dubbaukset sisältävät paljon kuluneita sukupuolirooleja mitkä toki ovat osa historiaa - mutta ymmärrän niiden poiston ettei moiset lausahdukset pysy kielenkäytössä. Ongelma ei ole niiden poisto, vaan keskustelutavat uusilla hahmoilla. Ne eivät ole aitoja eivätkä "muumimaisia". 

Esimerkkinä, vanhoissa jaksoissa peikko ja neiti istuu kivellä lähekkäin ja vain kertovat miten ihanaa siinä on olla erilaisin ilmaisuin, että siitä huokuu rakkaus ilman että sitä sanotaan. Uusissa dubeissa he vain istuvat kivellä ja sanovat "rakastan sinua" "mäkin sinua" pirteästi, mikä ei ole yhtään sitä viatonta romanttista tunnelmaa mitä Muumilaakso tarjoaa. Tai ennen Niiskuneiti huokaisisi poliisin perättömään syytökseen "en varmasti" huolestuen, nyt uusi Niiskuneiti tokaisee "No en todellakaan!" - missä on täysin eri tunnelma.

Ääni on kuitenkin piirretyn hahmon tärkein ominaisuus sen luonteen rakentamisessa. Jotkut uusista äänistä myötäilee yhä alkuperäisiä hahmoja kuten Niisku, Niiskuneiti ja Muumimamma mutta otetaan vaikka Nuuskamuikkunen esimerkiksi. Nuuskamuikkunen on ollut aina se rauhallinen introvertti, järjen-ääni auktoriteetilla mutta sanomatta mitään - ja uusissa äänissä pirtsakka eräjorma. Koko hahmo muuttui ja siksi se pilasi sen. Tai Muumipappa oli ennen vähän hömelö ääninen ja nykyään vakava ja möreä - hahmo muuttui, ei hyvä.

Vaapukkamehukin on poistettu - en ole varma miksi. Vaikka sanaa ei käytetä modernin maailman puhekielessä, se poistuu varmasti jos se poistetaan alkuperäisestä lähteestä. Se on muumienjuttu joten olisi saanut pysyä muumijuttuna.

Uudet ääninäyttelijät on tietynlainen pakollinen paha joka castattiin vähän mönkään. Tämä oli jo iso miinus, mutta nytkun vastaan käveli nämä uudet täysin animoidut jaksot meni kaikki toivo. Voisin pitkään kertoa taiteen katoamisesta, mielikuvituksesta, muumimaisuudesta ja rahasta - mutta voin sanoa vain.. ei. 

Muisto tatuointi

Vaikken muumeja ole hc fanittanut, ovat ne minulle tärkeä aihe, kuten monille ikäisilleni nuorille. Muistan tunnelman minkä pystyi saamaan vain muumeja katsomalla ja muistan kun teininä olin "liian vanha niille" mutta salaa katsoin silti kotona emomeikit naamassa vähän muumeja. 

Mulle tuli keväällä yhtäkkiä mieleen kuva muumeista - piirakka. En saanut googletettua että mikä piirakka olisi kyseessä koska "muumi piirakka" tuo enemmän markkinoituja tuotteita kuin kohtauksia hakuvaihtoehtoihin niin otin tehtäväksi katsoa kaikki muumit, löytää piirakka, tehdä piirakka ja hankkia se jalkaan. Vihkoon kaikki jaksot ylös jotta voin piirtää aina sydämen siihen minkä olen katsonut.

Katsoin siis kaikki muumit. Osa löytyi alkuperäisillä dubeilla paikoista kuten Youtube, mutta loput piti katsoa Cmoresta uusilla äänillä. Löytyi myös piirakkajakso, mikä oli meillä lapsuudessa VHS kasetillakin. Niisku ja Muumipappa tekevät sen yllätyksenä Niiskuneidille ja se piirakkahan on luumupiirakka. 

Leivoimme luumupiirakan punaiseen sydämenmuotoiseen vuokaan teemaan sopien ja hyvää oli! Taikinapohja, sen päälle luumuviipaleita, sen päälle kananmuna+kermaviili sekoitus ja sokeria. Nam!

Tatuointiin tallettui vampyyri jakson lepakko syömässä vaapukkahilloa (vaapukka kirjailtuna protestina purnukkaan) sekä se piirakkavuoka minkä muumit leipoo. Taustakukiksi otimme muumeista tuttuja kasveja. Olen todella iloinen värilisäyksestä ja erittäin tyytyväinen tatuointiin <3 Kiitos Hennalle siitä!