Mistä vaatteesi on tehty?

Rana Plazan muistopäivän sekä Eetti ry:n #Lempivaatteeni ajankohdan kunniaksi halusin kirjoittaa vaatteiden materiaaleista. Olen kirjoittanut kahtena vuonna Lempivaatteesta mitkä voit lukea alempaa:

#Lempivaatteeni
Shoppailusta, opituista tavoista, ostoskeskus työpaikkana, miten olla olematta osa pikamuodin kulutusta?

#Lempivaatteeni ja Rana Plaza

Vältettävissä olleesta tapaturmasta vaateteollisuuden tehtaassa, itsestäänselvyyksiä pikamuodista, sekä se, miten voit shopata eettisesti.

Halusin kuitenkin tänään miettiä niitä hyviä ja kestäviä materiaaleja sekä kirjoittaa ylös tällaisen cheatsheatin mistä voi tarkistaa että mitä aines paidassa nyt siis olikaan. Haluan myös tarkistella mitkä näistä on ekologisia ja eettisiä. 

Vaatteessa käytetty materiaali voi olla joko eettinen ja ok, se voi olla monella tapaa ok mutta muutamien ongelma kohtien kanssa taikka täysin vältettävä jos vain mahdollista. Tämä kirjoitus kannattaa ottaa ylös esimerkiksi selaimen kirjanmerkkeihin, niin voit sitten löytää sen helposti kiperän paikan tullen.

Materiaalin eettisyyteen vaikuttaa sen kasvattamiseen/valmistukseen käytettävä maaperä, vesi, kuormitus ympäristölle, kemikaalien käyttö, saatavuus, ihmisoikeudet sekä kestävyys.

Luonnolliset kasviperäiset materiaalit

Yleisesti parhaat materiaalit on luonnon kasviperäiset kuidut. Näissäkin on kuitenkin ns tasoeroja joten jaottelin kaikki raaka-aine kategoriat kolmeen.

Ei niin ekologiset

- Rami (kestävä, hometta ja likaa hylkivä materiaali mutta käy ison prosessin usein käsityönä joten on siksi myös hintavampi, tykkää kasvaa kosteassa eli vaatii vettä)

- Juutti (edullinen valmistaa mutta säänkesto on heikkoa eli ei ole niin kestävä materiaali)

- Puuvilla (kuluttaa paljon vettä, kemikaaleja ja suurkysynnän kera myös kuormittaa paljon maaperää)

Ok ja suositellut materiaalit

- Reilun kaupan puuvilla (ei sallita haitallisia kemikaaleja, työntekijät saavat reilun kaupan palkkaa eikä kysyntä tee tuotteelle suurkysyntää. Yhä käyttää paljon kuitenkin vettä)

- Kierrätetty puuvilla (koko tuotantoprosessi on jo tehty ja kuitu on yhä kestävä kierrätettynäkin)

- Luomu puuvilla (luomu takaa ettei käytetä ympäristöä kuormittavia torjunta-aineita, mutta yhä kuluttaa paljon vettä)

- Pellava (saadaan kasvin varresta, kestävä ja hyvä materiaali. Ympäristön kannalta hyvä lannoite, veden käyttö ja kemikaali mielessä mutta sen liuotus saastuttaa jos se tehdään luonnonvesissä. Liuotusaltaat on parempi vaihtoehto, kunhan jätevesi käsitellään asianmukaisesti)

- Nokkonen (ei tarvitse paljoa vettä tai kemikaaleja ja siitä saa käytettyä lähes kaikki osat)

- Hamppu (ei tarvitse suuria määriä vettä, lannoitetta tai kemikaaleja. Kestävä materiaali kaikessa)

- Sisal (agave kasvin lehdistä saatava, kova kuitu joten käytetään enemmän köysissä ja säkeissä)

- Manilla (myös kova kuitu mitä saadaan baananikasveihin kuuluvan kasvin lehtiruodista, käytetään köysissä ja säkeissä jne)

- Kookoskuitu (karhea kuitu jonka valmistusprosessi on yksinkertainen, liuotusta lähinnä)

Luonnolliset eläinperäiset materiaalit

Eläinperäinen nykypäivänä yleensä tarkoittaa eläimen kärsimystä, koska kapitalistinen yhteiskunta haluaa maksimoida voitot, oli kyseessä sitten jonkun hyvinvointi tai elämä. Kuitenkin on tilaa myös pienille yrittäjille jotka esim kasvattavat omalla takapihallaan paria eläintä jotka inhimillisesti keritsee ilman kärsimystä. Heti alkuun laittaisin vaihtoehdoista pois nämä vältettävät.

Vältettävät: 

- Angora (häkkikanit keiden karva revitään irti)

- Kashmir (aiheuttaa aavikoitumista, ympäristön kuormittumista ja käyttää paljon vettä)

- Mohair (käyttää paljon vettä ja kemikaaleja ympäristöön)

- Nahka (eläimen henki ja kaikki muut nahan käsitteystä värjäämiseen aiheuttaa ympäristö ja ihmisoikeusrikkomuksia)

- Silkki (viljelyssä toukat tapetaan kuumalla ilmalla tai höyryttämällä ennen kuoriutumista)

- Turkis (olosuhteet, sairaudet ja kaikki muu mitä tiedämme, lue: Miten kukaan voisi tukea turkistarhautta?)

Ok riippuen olosuhteista:

- Lampaanvilla (raakavilla vie paljon vettä, mutta ei käytetä kemikaaleja ja pienillä tiloilla olot voi olla inhimiliset ja lampaan tarpeita kunnioittavat). Mutta esim Australiassa sallitaan yhä mulesing (kivulias toimenpide missä poistetaan peräaukon ympäriltä ihoa) etenkin merinovillakasvatuksessa.

- Alpakan villa. (sillä saa todella lämpimiä ja kestäviä villavaatteita ja niiden keritseminen on yleensä eettistä ja ekologista oli kyseessä sitten villit tai tarhatut alpakat. Kuitenkin suosittelisin ottamaan selvää firman läpinäkyvyydestä ja eläinten olosuhteista.)

Ok ja paras kategorian vaihtoehto:

- Kierrätetty villa (pitää yhä hyvät ominaisuutensa mutta ei kuluta luonnonvaroja)

- Kierrätetty nahka (jos prosessi on jo tehty olisi hyvä saada ne hyötykäyttöön, koska nahka itsessään on pitkäikäinen ja kestävä materiaali.)

- Kierrätetyt eläinperäiset materiaalit. Periaatteessa jos prosessi on jo tehty olisi tärkeää ettei sitä tehdä turhaan, joten kirppisteltynä nämä materiaalit on ok käyttää loppuun.

Keino- ja muuntokuidut

Suoraan luonnollisten materiaalien lisäksi on iso kasa sekotteita, kasveista sekä synteettisesti. Tässä myös heille oma ranking. Usein näiden sekotteiden ongelmat tulee muovin käytössä, ajan kestämättömyydessä sekä kuormituksessa ympäristölle ja veden käytölle.

Vältettävät

- Akryyli (ei ole biohajoava, päästää mikromuovia ympäristöön mikä erittäin huono asia)

- Modakryyli (tulipaloriskissä paranneltu versio akryylistä)

- Elastaani (ei ole biohajoava, kallis ja monimutkainen valmistusprosessi eikä ole kestävä)

- Polymidi & Nylon (ei ole biohajoava ja päästää mikromuovia ympäristöön, öljyteollisuuden sivutuote)

- Polyesteri (ei ole biohajoava ja päästää mikromuovia ympäristöön. Mineraaliöljyistä)

- Polypropeiini (öljyteollisuuden puhdistusjätteistä, nopea valmistus mutta ei ole biohajoava, mutta voidaan myös tehdä biohajoavana)

- Polyuretaani (ei ole biohajoava, sen kierrätys olisi teknisesti mahdollista mutta ei yleistä)

- Triasetaatti (sen valmistuksessa käytetään myrkillisiä liuoksia mitkä ovat kiellettyjä monissa maissa)

- Viskoosi (valmistus kuluttaa paljon vettä, energiaa ja kemikaaleja. Viskoosi itsessään on biohajoavaa mutta sekoitteena sen maatuvuus laskee. Tehdastyöntekijät kärsii paljon tapaturmia viskoosin valmistuksessa käytettävän hiilen takia). 

Jos on pakko valita tästä kategoriasta niin

- Asetaatti (biohajoava puuvillajätteen raaka-aine, syrjäytetyssä asemassa mutta voi löytyä vielä)

- Ioncell (uusi muutoskuitu mikä voidaan valmistaa kierrätyspahveista, papereista tms. Tulee syrjäyttämään viskoosin)

- Kupro (puuselluloosasta tehty mutta kallis kuitu mitä käytetään lähinnä Japanissa ja Italiassa)

- Lyocell (usein eukalyptuksesta valmistettu kuitu on ekologisempaa kuin viskoosi ja on biohajoava)

- Modaali (valmistuu pyökkiselluloosasta ja on viskoosin kaltainen selluloosamuutos)

- Polylaktidi (uudehko biohajoava kuitu, mikä tehdään maissitärkkelyksestä tai sokeriruo'sta, kuitenkin isot kasvihuonepäästöt sekä kuluttaa maaperää)

- Näissäkin kierrätettynä ostettu on usein paras ostopäätös, kuitenkin muovia sisältävät tuotteet jatkuvasti irroittaa mikromuovia ympäristöön milloin niiden tuotteiden "loppuun käyttö" ei välttämättä ole paras päätös. Kuitenkin materiaalit mitkä on jo vaatinut vettä sekä ympäristön kuormitusta olisi hyvä viedä tiensä loppuun ja uutena panostaa vain eettisiin materiaaleihin.

Tässä rankingissa on hyödynnetty Weecosin materiaaliopasta: Weecos materiaaliopas. Muita lähteitä ja lukemista: Nokkosesta ekologisena kasvina, ekovaatteiden etsintä tuottaa haasteita, tiesitkö tämän viskoosista?, onko viskoosi ekologinen valinta?, kymmenet vaateketjut luopuvat mohairin käytöstä, ioncell Aalto yliopisto, Ekologisen muodin ammattilainen, trashionista Outi Pyy haluaa saada kuluttajat havahtumaan elastaanin haittoihin. Eettinen lammastuotanto, onko sitä?, Lammastuotanto, Ylistaron Kehräämön edustajan mukaan suomalaisen villan osuus Suomessa myytävistä villatuotteista on arviolta korkeintaan 15 prosenttia. täten ulkomailta tuleva myös aiheellista tutkia Is wool ethical? 

Veikkauksen monopoli pitäisi lakkauttaa 1/2

Tänään aiheena on yksi Suomen tunnetuimmista monopoleista, eli Veikkauksesta. Olette ehkä huomanneet, että Veikkauksen logo näkyy ja Veikkauksen sanoma kuuluu kaikkialla - radio”mainoksissa”, urheilijoiden paidoissa, pikkukylien kioskien kyltteinä sekä lottona tv:ssä. Veikkauksen logo näkyy yhdistysten mainoksissa (“Tuettu Veikkausvaroista”) ja se tukee tuotoillaan mm. taidetta, kulttuuria, terveyttä ja hyvinvointia sekä vaikka mitä muuta. 

Henkilökohtaisessa elämässä matka Veikkauksen "blokkeihin" lähti siitä, että pelättiin heidän estävän eri sivustoille pääsyn Suomesta. Vuosien aikana tilanne on kuitenkin muuttunut ja nyt painitaan arpajaislain kanssa. Tällä hetkellä Veikkauksen toiminta on suurennuslasin alla ja on herättänyt paljon keskustelua eri lähteissä. 

Miksi meillä on Veikkaus?

Ennen kuin sukelletaan syvemmälle, käydään läpi muutama perusasia. Euroopan alueella Suomessa kulutetaan keskimääräistä enemmän rahaa uhkapeleihin. Suomalaiset hävisivät Veikkaukselle vuonna 2019 1,69 miljardia euroa ja pieni joukko (2,5%) pelaajista tuottaa noin puolet rahapelaamisen tuotoista. Suuri osa heistä on ongelmapelaajia ja rahapeliriippuvaisia. (THL, YLE). Veikkauksen tuottoja jaetaan noin miljardi vuodessa ja rahapelejä pelaavat eniten (useita kertoja viikossa tai päivittäin) pienituloiset, työelämän ulkopuolella olevat sekä kahden vanhimman ikäluokan edustajat (Peluuri). Veikkauksen tuotoista tuetaan mm. Sosiaali- ja terveysjärjestöjä (380 M€), kulttuuria ja taidetta (258 M€), liikuntapalveluita (151 M€), tiedettä (106 M€), veteraaneja (91 M€), nuorisotyötä (54 M€) sekä hevosurheilua (40 M€) (YLE).

Monopoli määritellään (perheriitoja aiheuttavan lautapelin lisäksi) Tieteen termipankin mukaan “Markkinoiksi, joilla on vain yksi myyjä” sekä “myyjänä, joka toimii markkinoilla, joilla sillä ei ole kilpailijoita”. EU:ssa ei saisi olla monopoleja, mutta se ainoa syy miksi meillä on Veikkauksen kaltainen yhtiö monopolilla on siksi, että he kertovat toimintansa vähentävän peliongelmien syntyä suomessa. Yleensä maailmalla pelikoneet on pelaamoissa, mikä on erillinen pelikeskus K18 ikärajalla ja niin että on vartija ovella. Sinun pitää erikseen mennä näitä pelejä sinne pelaamaan, mutta ei, ei meillä Suomessa.

Meillä on siis Veikkaus, koska Veikkauksen tehtävänä on ainoastaan vähentää rahapelaamisesta johtuvia haittoja. Sen ei ole tarkoitus kannatella nuorten harrastustoimintaa, tukea poliittisia nuorisojärjestöjä tai mahdollistaa kulttuuritoiminta, vaan vähentää rahapelaamisesta aiheutuvia haittoja. Kärjistäen: kuvitellaan, että Alko tukisi tuotoillaan poliittisia nuorisojärjestöjä, urheilua, taidetta ja kulttuuria, terveyttä ja hyvinvointia edistäviä yhdistyksiä sekä monia muita toimijoita - Alkon logo olisi joka urheilijan paidassa, viina-automaatti joka kaupassa ja kioskissa (jota kassahenkilön olisi valvottava ja se toimisi kolikoilla, seteleillä, kortilla ja lähimaksulla, mutta siihen suunniteltaisiin kyllä vahvaa tunnistautumista!) ja viikonloppuisin tv:ssä arvottaisiin kallis perjantaipullo. Kuulostaa hullulta, eikö? Mielestäni se, miksi näin ei ole johtuu siitä että alkoholismi on tunnistettu jo pitkään sairaudeksi, mutta rahapeliriippuvuutta ei. Molemmat ovat vakavia kroonisia sairauksia ja nyt 19.6.2021 myös rahapeliriippuvuus virallistettiin sairaudeksi (HS). 

Et voi peliongelmaisena ihmisenä Suomessa käydä edes ruokakaupassa ilman, että siellä on houkutuksia. Pelikoneita on jokaisessa kaupassa ja huoltoasemassa heti kassojen jälkeen. Niitä on myös epäeettisesti rahankiiltosilmissä laitettu myös baareihin ja vanhainkoteihin. Koska känniset ihmiset ovatkin niin hyviä tekemään päätöksiä rahankäytön suhteen? Jos Veikkauksen tavoite olisi vähentää peliongelmien syntymistä, he tuskin tekisivät näin agressiivista mainontaa kuin mitä tekevät.

Missä tahansa muualla maailmassa tämän tasoinen pelikonesijoittelu ja mainonta on todella outoa, heille pelikoneet on kasinoilla eikä ruokakaupassa. Suomalaisenkin on varmasti vaikea miettiä tätä ongelmana koska olemme kasvaneet niin että koneita on joka paikassa. Mutta se, että Veikkauksen julkinen tavoite on vähentää peliongelmien syntyä - ei pelikoneiden latominen joka laitokseen tunnu olevan tämän kanssa harmoniassa.

Lähetin nämä kuvat ja viestin ystävälleni Floridaan ja hänelle oli selkeää että olemme kasiolla, vaikka kyseessä oli lähi ABC.

Veikkaus haluaa peliongelmia.

Veikkauksen päätavoite on tehdä voittoa. Tämä on vuotanut julkisuuteenkin useaan kertaan, miten heidän vuositavoite on saada ne ihmiset pelaamaan enemmän jotka käyttävät vähemmän rahaa, ja ne jotka käyttävät eniten rahaa - on saatava käyttämään vieläkin enemmän rahaa. Eli heidän jokainen päätös ja teko on tehty raha-mielessä. Jotta Veikkaus voisi lisätä jokavuotiasta voiton maksimointia on heillä käytännössä kaksi eri tapaa tätä tehdä. Toinen on laajentaa markkinoita ja toinen on tavoittaa uusia kohderyhmiä. No, koko Suomi on jo valloitettu monopolilla joten vaihtoehdoksi jää uudet markkinat.

Mutta, Veikkaus ei saa markkinoida tuotteitaan (vaikka se käytti vuonna 2020 23,1 miljoonaa euroa markkinointiviestintään), koska sen tarkoitus on vähentää pelihaittoja! Miksi sitten kauppojen kassoilla ja infotiskeillä näkyy “mainoksia” lotoista ja kimppakenoista? Myös raaputusarvat ovat kätevästi esillä kassoilla. Esimerkiksi julkisessa liikenteessä Veikkauksen piirroshahmomainen “mainos” bussin penkin takana istuttaa mielestäni ajatusta positiivisesta, hauskasta, kutsuvasta ja normaalista uhkapelaamisesta nuorempiinkin matkustajiin. Lapset ihastuvat grafiikoihin ja kasvavat uhkapelaajiksi sen normalisoivassa kulttuurissa - lapsena koetut muistot, biisit, maut ja elokuvat ovat kaikki meille lähestyttävimpiä vanhempana koska niihin on liitetty ihan tietynlainen tunnemuisto. Koneissa voisi olla vaikka Suomen presidentit kuvituksena, mutta niissä on Prinsessa Emma tai Kultajaska. Ei tulisi kuuloonkaan, että Alko esittelisi tuotteitaan piirroshahmolla tai fraaseilla kuten “suomalaiset ovat viinakansaa! Suomalainen juo aina!” - puhumattakaan siitä, että Alkon radiomainoksessa soitettaisiin psykologille ja kysyttäisiin onko ok hakea jännitystä elämään juomalla alkoholia, johon psykologi vastaisi että kyllä on! (kuten Veikkauksen poisvedetystä radiomainoksessa tehtiin).

 

Petteri Roiha Twitter

Veikkaus kuitenkin rikkoo jatkuvasti markkinointisääntöjä markkinoimalla addiktoivia pelejä. Fiksuina tyyppeinä Veikkauksella onkin keksitty, että sellainen ei ole markkinointia vaan tuoteinformaatiota. Aika älykäs veto minusta, koska niin laillinen ongelma voidaan kiertää ja saada ihmiset pelaamaan addiktoivia pelejä vielä enemmän! Minusta on ihan sama, että onko kyseessä tuoteinformaatio vai mainos kun molemmat ovat yhtä epäeettistä; ei Alko mainosta Jallupuolloa kertoen sen olevan tuoteinformaatiota, koska Alkon monopoliasema riippuu siitä, että se saa vähennettyä alkoholista aiheutuvia haittoja. Alkon toimintaan puututtaisiin myös varmasti nopeasti, mikäli se tekisi noin.

Ystäväni on R-kioskin myyjänä töissä, ja heille tämä "tuoteinformaatio" on tehty myös selväksi myyntikikaksi. He eivät saa tuotteita mainostaa (vaikka ovatkin heti kassoilla joka puolella nähtävissä) eivätkä saa alkaa suoraan myymään tuotteita asiakkaille, ellei asiakas ilmaise mielenkiintoa niitä kohtaan. Ja tähän riittää se, että asiakas katsoo esim Eurojackpot arpaa ja näin myyjä saa alkaan myymään tätä tuotetta asiakkaalle.

Pekka Mäntylä Twitter

Rahapelaamisen esto ulkomaille

Tämän hetken polttava puheenaihe on ulkomaiset nettikasinot ja pelisivustot. Veikkauksen tuottoa uhkaa viimeaikaisesta uutisoinnista päätellen rahapelaamisen siirtyminen ulkomaalaisille pelisivustoille, joita kutsutaan monesti laittomiksi - mitä ne eivät kuitenkaan ole. Veikkaus ja Veikkauksen edunsaajat ovat minusta naamioineet tämän huoleksi peliongelmista ja tuottojen valumisesta ulkomaille pois Veikkauksen tekemästä hyväntekeväisyydestä, vaikka osa Veikkaukselle hävityistä rahoista valuu heidän omasta toimestaan ulkomaille.

Kyllä, rahapelaaminen ulkomaille on lisääntynyt, mutta se saattaa ehkä johtua siitä, että Veikkauksen tuote ei ole tarpeeksi hyvä ja kilpailukykyinen. Kuka haluaa käyttää rahansa huonoon ja epäeettiseen tuotteeseen tai firmaan? Kotimaisuus on plussaa, mutta sen tulee olla eettistä. Mikäli niin ei ole, äänestän jaloillani ja ostan tuotteen tai palvelun ulkomailta. Toki rahapelimonopoli ja blokit ulkomaisille pelisivustoille saattavat tuntua oikeutetulta päätökseltä, jos sillä saadaan ihmiset häviämään lisää rahaa Veikkaukselle, joka on brändätty hyväntekeväisyysjärjestöksi. Veikkauksen tarkoitus ei ole nähtävästi vähentää pelihaittoja, vaan tehdä tuottoa - jonka olen mielestäni aikaisemmin tuonut jo esiin.

Jos Veikkaus haluaisi vähentää pelihaittoja, siihen olisi yksinkertaisia keinoja: Veikkaus voisi lopettaa tuoteinformaation mainonnan kokonaan. Mikäli jollain on tarve pelata, niin hän varmasti tekee sen ilman tuoteinformaatiota - sama taitaa päteä esimerkiksi Jalluun tai Jägermeisteriin, koska ihmiset kyllä löytävät ne ilman mainoksia bussinpenkeissä. Myös pelikoneet voitaisiin ottaa pois kaupoista, kioskeista ja muista paikoissa missä ne nyt ovat - ne tulisi siirtää valvottuihin pelisaleihin, kuten kasinoille, pelaamoihin tai Feel Vegaseihin. Yksinkertaista ja itsestäänselvää - vai onko? 

Kaupat, kioskit ja muut puljut saavat osan pelikoneisiin hävityistä rahoista, jonka takia niitä on kannattava pitää ja moni yrittäjä voi olla haluton luopumaan niistä juuri siksi. Pelikoneiden poistamista vastustavia argumentti on ollut mm. että “pikkukylien kaupat ja huoltoasemat ei pysy pystyssä jos ne ei saa tuottoja pelikoneista ja kävijöistä”. Onko kyseessä silloin kasino vai kauppa/huoltoasema? Tuo ei kuulosta myöskään silloin kannattavalta liiketoiminnalta, jos sen kannattavuus on uhkapelaamisesta kiinni. Lidl on ollut rohkea edelläkävijä tässä suhteessa ja poistanut pelikoneet liikkeistään. Nyt ne, joilla on rahapeliriippuvuus voivat käydä Lidlissä ostoksilla ilman houkutuksia. Edelleen, rahapelimonopolin ainoa oikeutus on vähentää pelihaittoja, ei tukea pikkukylän (tai suurkaupungin) kauppaa ja hyväntekeväisyyttä.

Ulkomaiset pelisivustot (joista puhutaan yleensä Veikkauksen edunsaajien toimesta negatiivisesti) toimivat maissa joissa on käytössä lisenssiperiaate valtion yksinoikeusjärjestelmän sijaan. Lisenssitoiminta on valvottua ja säädeltyä, kuten myös Veikkauksen toiminnan tulisi olla (tästä lisää myös seuraavalla kerralla). Tällä hetkellä Veikkaus yrittää saada monopolilleen lisää rajoituksia niin, että Suomesta ei voisi pelata ulkomaisille sivuille. 

Mietitään hetki skenaariota missä olet peliongelmainen tai rahapeliriippuvainen ja haluat laittaa itsellesi pelikiellot eri pelisivustoille, jotta sait peliongelmasi haltuun: ulkomaalaisille pelisivustoille laittaessasi pelikiellon se on ikuinen - jos yrität mennä esimerkiksi chattiin pyytämään sen ottamista pois, sinut ohjataan muulle sivulle ettet voi rikkoa pelikieltoasi ja pysyt näin poissa uhkapeleistä. Veikkaukselle on mahdollista asettaa maksimissaan vuoden pituinen pelikielto, eli saat joka vuosi punnita uudestaan että pitäskö ongelmapelaamista jatkaa. Sama jos alkoholiongelmaiselle tulee oven taakse joka vuosi viinamyyjä kysymään haluisko se jo ostaa pullon kun vuosi kuitenkin meni. Veikkauksen toiminnalle ei olisi hyvästä se, että ihmiset asettaisivat itselleen ikuisia pelikieltoja. Ulkomaisten kasinoiden toiminta on siis mielestäni monessa määrin eettisempää ja peliongelmia ehkäisevämpää kuin Veikkauksen toiminta.

Epäeettistä hyväntekeväisyyttä uhkapeliongelmaisten selkänahasta

Veikkaus tukee voitoillaan kulttuuria, terveyttä sekä taidetta suurin summin, kuten mainitsin. Veikkauksen toimintaa on helppo puolustaa, jos sattuu olemaan Veikkauksen tuista hyötyjä - muuten moni toiminta saattaisi jäädä tapahtumatta. En missään nimessä syytä pieniä järjestöjä näistä tuista nauttimisesta, mutta se ei poista sitä faktaa, että tukirahat ovat suurimmaksi osin 2,5%:lta pelaajista, jotka eivät välttämättä hallitse pelaamistaan tai niiden lähteenä voi olla suora riippuvuus. Tätä havaintoa tukisi se, että peliautomaatteja on ollut sijoitettuna eniten alueilla, joissa on alhainen tulotaso ja korkea työttömyysaste. Rikkailla alueilla peliautomaatteja on ollut naurettavan vähän. (Seura) Muistutan edelleen, että Veikkauksen tehtävänä on vähentää pelihaittoja toiminnallaan.

Valitettavasti tässäkin tapahtuu epätasa-arvoisuuden kuilun vahvistusta sekä käänteistä verotusta. Suurin osa Veikkauksen tuloista tulee suoraan niiden peliongelmaisten niskasta keitä Veikkaus väittää suojelevansa. Nämä rahat siirtyvät kulttuurin tukemiseen esimerksi halvempien lippujen hintojen muodossa. Se hyödyttää eniten keskiluokkaa mahdollistamalla pääsyn kulttuuriharrastuksiin edullisemmin, mutta jättää ulkopuolelleen ne, jotka ovat tuon rahan tuottaneet eivätkä ole toiminnan käyttäjiä. Toki esimerkiksi osa mielenterveyteen liittyvistä järjestöistä ja heidän toimintansa käyttäjät hyötyvät peliongelmaisten tuottamista rahoista, mutta rahapeliriippuvuus itsessään voi aiheuttaa mielenterveydellisiä, terveydellisiä, sosiaalisia ja yhteiskunnallisia ongelmia - kuinka usein rahapeliriippuvaiset ja peliongelmaiset itse ovat häviämänsä rahalla tuotetun palvelun piirissä? Kuinka paljon he hyötyvät siitä?

Kuva liittyy vahvasti, koska viimeiset 3 vuotta olemme odottaneet tietoa, tuleeko nämä blokit vai ei - ja jos tulee on varmaankin muutto ulkomaille, esim Maltalle. (Lue myös: Yritä ajatella ministi sekä Äkkilähtöön valmistelua)

Lopuksi

Koetin avata tässä tekstissä miksi meillä on poikkeuksellisesti valtion rahapelimonopoli ja esittää näkemykseni siitä miksi Veikkauksen hyväntekeväisyydeksi naamioitu toiminta on mielestäni epäeettistä. Seuraavassa osassa kerron kuinka Veikkausta “valvotaan”, keitä edunsaajat ovat ja kuinka Veikkaukselle hävityt rahat jaetaan.

Tästä on mielestäni tärkeää keskustella, jotta epäkohtiin voidaan puuttua - kuten Veikkauksen radiomainokseen. Sillä saatiin aikaan muutos: “Veikkauksella oli syksyllä 2019 noin 21 500 rahapeliautomaattia. Nyt peliautomaatteja on noin 10 000. Määrä on vähentynyt noin 40 prosentilla.” (Seura)

Mitä ajatuksia Veikkauksen toiminta teissä herätti? Oletteko pohtineet tätä koskaan aikaisemmin?

(Kirjoitetty yhteistyössä, muut haluavat pysyä anonyymina)