Mistä vaatteesi on tehty?

Rana Plazan muistopäivän sekä Eetti ry:n #Lempivaatteeni ajankohdan kunniaksi halusin kirjoittaa vaatteiden materiaaleista. Olen kirjoittanut kahtena vuonna Lempivaatteesta mitkä voit lukea alempaa:

#Lempivaatteeni
Shoppailusta, opituista tavoista, ostoskeskus työpaikkana, miten olla olematta osa pikamuodin kulutusta?

#Lempivaatteeni ja Rana Plaza

Vältettävissä olleesta tapaturmasta vaateteollisuuden tehtaassa, itsestäänselvyyksiä pikamuodista, sekä se, miten voit shopata eettisesti.

Halusin kuitenkin tänään miettiä niitä hyviä ja kestäviä materiaaleja sekä kirjoittaa ylös tällaisen cheatsheatin mistä voi tarkistaa että mitä aines paidassa nyt siis olikaan. Haluan myös tarkistella mitkä näistä on ekologisia ja eettisiä. 

Vaatteessa käytetty materiaali voi olla joko eettinen ja ok, se voi olla monella tapaa ok mutta muutamien ongelma kohtien kanssa taikka täysin vältettävä jos vain mahdollista. Tämä kirjoitus kannattaa ottaa ylös esimerkiksi selaimen kirjanmerkkeihin, niin voit sitten löytää sen helposti kiperän paikan tullen.

Materiaalin eettisyyteen vaikuttaa sen kasvattamiseen/valmistukseen käytettävä maaperä, vesi, kuormitus ympäristölle, kemikaalien käyttö, saatavuus, ihmisoikeudet sekä kestävyys.

Luonnolliset kasviperäiset materiaalit

Yleisesti parhaat materiaalit on luonnon kasviperäiset kuidut. Näissäkin on kuitenkin ns tasoeroja joten jaottelin kaikki raaka-aine kategoriat kolmeen.

Ei niin ekologiset

- Rami (kestävä, hometta ja likaa hylkivä materiaali mutta käy ison prosessin usein käsityönä joten on siksi myös hintavampi, tykkää kasvaa kosteassa eli vaatii vettä)

- Juutti (edullinen valmistaa mutta säänkesto on heikkoa eli ei ole niin kestävä materiaali)

- Puuvilla (kuluttaa paljon vettä, kemikaaleja ja suurkysynnän kera myös kuormittaa paljon maaperää)

Ok ja suositellut materiaalit

- Reilun kaupan puuvilla (ei sallita haitallisia kemikaaleja, työntekijät saavat reilun kaupan palkkaa eikä kysyntä tee tuotteelle suurkysyntää. Yhä käyttää paljon kuitenkin vettä)

- Kierrätetty puuvilla (koko tuotantoprosessi on jo tehty ja kuitu on yhä kestävä kierrätettynäkin)

- Luomu puuvilla (luomu takaa ettei käytetä ympäristöä kuormittavia torjunta-aineita, mutta yhä kuluttaa paljon vettä)

- Pellava (saadaan kasvin varresta, kestävä ja hyvä materiaali. Ympäristön kannalta hyvä lannoite, veden käyttö ja kemikaali mielessä mutta sen liuotus saastuttaa jos se tehdään luonnonvesissä. Liuotusaltaat on parempi vaihtoehto, kunhan jätevesi käsitellään asianmukaisesti)

- Nokkonen (ei tarvitse paljoa vettä tai kemikaaleja ja siitä saa käytettyä lähes kaikki osat)

- Hamppu (ei tarvitse suuria määriä vettä, lannoitetta tai kemikaaleja. Kestävä materiaali kaikessa)

- Sisal (agave kasvin lehdistä saatava, kova kuitu joten käytetään enemmän köysissä ja säkeissä)

- Manilla (myös kova kuitu mitä saadaan baananikasveihin kuuluvan kasvin lehtiruodista, käytetään köysissä ja säkeissä jne)

- Kookoskuitu (karhea kuitu jonka valmistusprosessi on yksinkertainen, liuotusta lähinnä)

Luonnolliset eläinperäiset materiaalit

Eläinperäinen nykypäivänä yleensä tarkoittaa eläimen kärsimystä, koska kapitalistinen yhteiskunta haluaa maksimoida voitot, oli kyseessä sitten jonkun hyvinvointi tai elämä. Kuitenkin on tilaa myös pienille yrittäjille jotka esim kasvattavat omalla takapihallaan paria eläintä jotka inhimillisesti keritsee ilman kärsimystä. Heti alkuun laittaisin vaihtoehdoista pois nämä vältettävät.

Vältettävät: 

- Angora (häkkikanit keiden karva revitään irti)

- Kashmir (aiheuttaa aavikoitumista, ympäristön kuormittumista ja käyttää paljon vettä)

- Mohair (käyttää paljon vettä ja kemikaaleja ympäristöön)

- Nahka (eläimen henki ja kaikki muut nahan käsitteystä värjäämiseen aiheuttaa ympäristö ja ihmisoikeusrikkomuksia)

- Silkki (viljelyssä toukat tapetaan kuumalla ilmalla tai höyryttämällä ennen kuoriutumista)

- Turkis (olosuhteet, sairaudet ja kaikki muu mitä tiedämme, lue: Miten kukaan voisi tukea turkistarhautta?)

Ok riippuen olosuhteista:

- Lampaanvilla (raakavilla vie paljon vettä, mutta ei käytetä kemikaaleja ja pienillä tiloilla olot voi olla inhimiliset ja lampaan tarpeita kunnioittavat). Mutta esim Australiassa sallitaan yhä mulesing (kivulias toimenpide missä poistetaan peräaukon ympäriltä ihoa) etenkin merinovillakasvatuksessa.

- Alpakan villa. (sillä saa todella lämpimiä ja kestäviä villavaatteita ja niiden keritseminen on yleensä eettistä ja ekologista oli kyseessä sitten villit tai tarhatut alpakat. Kuitenkin suosittelisin ottamaan selvää firman läpinäkyvyydestä ja eläinten olosuhteista.)

Ok ja paras kategorian vaihtoehto:

- Kierrätetty villa (pitää yhä hyvät ominaisuutensa mutta ei kuluta luonnonvaroja)

- Kierrätetty nahka (jos prosessi on jo tehty olisi hyvä saada ne hyötykäyttöön, koska nahka itsessään on pitkäikäinen ja kestävä materiaali.)

- Kierrätetyt eläinperäiset materiaalit. Periaatteessa jos prosessi on jo tehty olisi tärkeää ettei sitä tehdä turhaan, joten kirppisteltynä nämä materiaalit on ok käyttää loppuun.

Keino- ja muuntokuidut

Suoraan luonnollisten materiaalien lisäksi on iso kasa sekotteita, kasveista sekä synteettisesti. Tässä myös heille oma ranking. Usein näiden sekotteiden ongelmat tulee muovin käytössä, ajan kestämättömyydessä sekä kuormituksessa ympäristölle ja veden käytölle.

Vältettävät

- Akryyli (ei ole biohajoava, päästää mikromuovia ympäristöön mikä erittäin huono asia)

- Modakryyli (tulipaloriskissä paranneltu versio akryylistä)

- Elastaani (ei ole biohajoava, kallis ja monimutkainen valmistusprosessi eikä ole kestävä)

- Polymidi & Nylon (ei ole biohajoava ja päästää mikromuovia ympäristöön, öljyteollisuuden sivutuote)

- Polyesteri (ei ole biohajoava ja päästää mikromuovia ympäristöön. Mineraaliöljyistä)

- Polypropeiini (öljyteollisuuden puhdistusjätteistä, nopea valmistus mutta ei ole biohajoava, mutta voidaan myös tehdä biohajoavana)

- Polyuretaani (ei ole biohajoava, sen kierrätys olisi teknisesti mahdollista mutta ei yleistä)

- Triasetaatti (sen valmistuksessa käytetään myrkillisiä liuoksia mitkä ovat kiellettyjä monissa maissa)

- Viskoosi (valmistus kuluttaa paljon vettä, energiaa ja kemikaaleja. Viskoosi itsessään on biohajoavaa mutta sekoitteena sen maatuvuus laskee. Tehdastyöntekijät kärsii paljon tapaturmia viskoosin valmistuksessa käytettävän hiilen takia). 

Jos on pakko valita tästä kategoriasta niin

- Asetaatti (biohajoava puuvillajätteen raaka-aine, syrjäytetyssä asemassa mutta voi löytyä vielä)

- Ioncell (uusi muutoskuitu mikä voidaan valmistaa kierrätyspahveista, papereista tms. Tulee syrjäyttämään viskoosin)

- Kupro (puuselluloosasta tehty mutta kallis kuitu mitä käytetään lähinnä Japanissa ja Italiassa)

- Lyocell (usein eukalyptuksesta valmistettu kuitu on ekologisempaa kuin viskoosi ja on biohajoava)

- Modaali (valmistuu pyökkiselluloosasta ja on viskoosin kaltainen selluloosamuutos)

- Polylaktidi (uudehko biohajoava kuitu, mikä tehdään maissitärkkelyksestä tai sokeriruo'sta, kuitenkin isot kasvihuonepäästöt sekä kuluttaa maaperää)

- Näissäkin kierrätettynä ostettu on usein paras ostopäätös, kuitenkin muovia sisältävät tuotteet jatkuvasti irroittaa mikromuovia ympäristöön milloin niiden tuotteiden "loppuun käyttö" ei välttämättä ole paras päätös. Kuitenkin materiaalit mitkä on jo vaatinut vettä sekä ympäristön kuormitusta olisi hyvä viedä tiensä loppuun ja uutena panostaa vain eettisiin materiaaleihin.

Tässä rankingissa on hyödynnetty Weecosin materiaaliopasta: Weecos materiaaliopas. Muita lähteitä ja lukemista: Nokkosesta ekologisena kasvina, ekovaatteiden etsintä tuottaa haasteita, tiesitkö tämän viskoosista?, onko viskoosi ekologinen valinta?, kymmenet vaateketjut luopuvat mohairin käytöstä, ioncell Aalto yliopisto, Ekologisen muodin ammattilainen, trashionista Outi Pyy haluaa saada kuluttajat havahtumaan elastaanin haittoihin. Eettinen lammastuotanto, onko sitä?, Lammastuotanto, Ylistaron Kehräämön edustajan mukaan suomalaisen villan osuus Suomessa myytävistä villatuotteista on arviolta korkeintaan 15 prosenttia. täten ulkomailta tuleva myös aiheellista tutkia Is wool ethical? 

Ekologisuus vertailu nahka- vs kangaskengissä?

En ole ikinä aikaisemmin ostanut nahkakenkiä. Pelkkä ajatuskin toisen eläimen ihosta käärittynä jalkani ympärille tuntui väärältä, kun löytyy kuitenkin vaihtoehtoisia materiaaleja. Mutta materiaalit mitkä ei kestä aikaa ei kuullosta myöskään toimivalta vaihtoehdolta. Tänään punnitsemme kumpi on eettistä ja ekologista, nahka vai kangas? - Lopussa myös lisähaastattelut kenkäkaupalta sekä kenkätuottajalta!

Lähtökohta

Alunalkaen ekologisuus kysymys alkaa siitä, onko hankinnalle tarvetta? On ihan sama mikä hankinta on jos sille ei ole tarvetta, vaan hommataan ns muuten vain, se ei silloin ole kestävä valinta. Huomiona että sinulla voi olla 20 paria kenkiä mitä kaikkia käytät säännöllisesti seuraavat 50 vuotta - silloin ne ovat kaikki kestäviä valintoja. Mutta sitten se että hommataan kivat kengät jotka myydään tai heitetään pois vuoden päästä, ei ollut kestävä valinta alunalkaenkaan. Jokainen ostos tai hankinta minkä teemme kuluttaa luonnonvaroja joten lähtökohtaisesti olisi parasta käydä ensin läpi mitä ostaa, miksi ja koska. 

Kangas

Usein tässä mielletään ekologisemmaksi tai ainakin eettisemmäksi valinnaksi kangas, koska yksikään eläin ei ole kuollut sen takia. Kangaskenkien ongelmaksi yleensä muodostuu kuitenkin sama rata kuin pikamuodin kanssa. Vaatteen ja kengän materiaalit kerätään yhdessä maassa (ilman elämiseen riittävää palkkaa), jonka jälkeen ne matkustaa toiseen maahan ompeluun ja kolmanteen ja neljänteen ja kaikki matkalla tapahtuva värjäys, kuljetus ja jäte kuormittaa ympäristöä. Ihmisoikeuksia poljetaan eikä työntekijät saa asianmukaista palkkaa. Kengät päätyy meille kauppoihin myyntiin mistä joku ne ostaa, mutta koska materiaali ei ole kestävää, ne kestää sen vuoden tai kaksi kunnes on reikiä täynnä ja sit hankitaan uudet. Tämä ei ole kestävä reitti, moneltakaan kantilta. 

Jos löytyy kenkävalmistaja joka esimerkiksi on Suomalainen yritys, jotka valmistaa kenkänsä Latviassa maksaen EUn määräämän palkan työntekijöilleen, materiaali on luomupuuvillaa toisesta maasta missä myöskin maksetaan hyvät palkat ja materiaali on kasvatettu ilman ylikuormittavaa tekoa ympäristölle, värjätty kasviväreillä ja ommeltu ja kasattu Latviassa - on kyseessä jo aika ekologiset kengät. Ei ympäristön kuormitusta, eikä ihmisoikeuksien polkemista - marvelous. Tälläisessä tilanteessa tietenkin kenkien hintalappu on aika korkea koska jostain ne palkat ja kalliimmat materiaalit pitää maksaa, joten kuka sitten on valmis maksamaan isomman lapun kengistä, jotka siltikään eivät kestä paria vuotta pidempään? Kenkien kestävyyden kun saisi vielä hipomaan vuoden sijaan vuosikymmentä olisi siinä resepti uudelle ekologisemmalle kenkäparille. 

Kangaskenkien ekologisuus lähtökohta voisi olla hallussa, mutta kestävyys sitä tuhoaa. Kuitenkin on tullut markkinoille vegaani-nahkaa joka tehdään sienistä ja muita eli prosessi on kyllä käynnissä!

Keinonahka valmistetaan lähes aina ihmisoikeuksia polkevissa maissa, mutta sen lisäksi aiheuttaen valtavat määrät saastetta ympäristöön. Keinonahkakenkiä tekevät kylät on ruoka- ja juomavaroista tuhottu ja asukkaat sairastavat paljon erilaisia ihosairauksia sekä syöpää. Kestää ehkä paremmin kulutusta, mutta ei eettistä eikä ekologista. 

Lue myös: #Lempivaatteeni
Lue myös: #Lempivaatteeni ja Rana Plaza

Nahka

Nahka menee toisinpäin, se on materiaalina aikaa kestävä mikä on samantien ekologisuudelle iso mittari. Jos hoidat ja huollat nahkakenkäsi hyvin voit käyttää niitä vuosia tai jopa vuosikymmeniä. Kuitenkin lähtökohdat ovat monella tapaa samojen ongelmien kanssa liikkeellä kuin kangaskengät ja tähän lisäksi tulee vielä sekin puoli, että joku on tapettu niiden takia. 

Nahkakenkiä valmistetaan myös maissa missä työntekijät eivät saa elämiseen riittävää palkkaa, monessa eri maassa saastuttaen matkalla ja käsittelee samoja ongelmakohtia pikamuodin kanssa. Nahan käsittely vaatii monta steppiä, missä sitä liotetaan ja värjätään mikä saastuttaa ympäristöä. Monesti nahka myös käsitellään kromilla milloin ympäristöön pääsee myrkyllisiä aineita.

Sen lisäksi että usein nahan ainoa selviytymiskeino on se, että liha- ja maitotuotanto on käynnissä. Nahka on usein peräisin teurastamoista mutta on myös laskettu osaksi eläimen arvoa - milloin sen ostaminen osaltaan tukee niin nahkateollisuutta mutta myös liha- ja maitotuotantoa.

"Nahkateollisuus käyttää niin eläintuotannossa olevia kuin luonnonvaraisiakin eläimiä. Nahka voi nautojen lisäksi olla peräisin muun muassa sioista, hevosista, lampaista, vuohista, poroista, biisoneista, mufloneista, kenguruista, koirista, käärmeistä, kameleista, strutseista ja alligaattoreista. Myös ankeriaan-, sammakon-, seepran-, villisian-, saksanhirven-, norsun-, tiikerin-, hain-, delfiinin-, hylkeen- ja mursunnahkaa käytetään. Esimerkiksi kengurunnahkaa käytetään muun muassa urheilujalkineissa. Noin kolmannes eksoottisten eläinlajien nahoista on peräisin uhanalaisista eläimistä." -Oikeutta Eläimille

Toisaalta parempi on ostaa nahka lähteestä missä eläin tapetaan ruoaksi, ja käyttää siitä eläimestä kaikki - kuin että eläin kasvatetaan nahan takia, mutta näistä teollisuuksista vaadittaisiin paljon enemmän läpinäkyvyyttä ja tietoa. Iso osa yrityksistä on touhussa mukana rahan ja maineen takia mutta joitain oikeasti jopa kiinnostaa tuotteen tekoprosessi ja minimoida sen eettinen tai ekologinen kuormitus - mutta mistä löytää näitä? Tietenkin lukeminen, tiedon etsiminen ja listatut brändit auttaa. Esimerkiksi Eetti on tehnyt vaatteille läpinäkyvyysmittaria, Lue lisää: Rank a brand.

Lopputuloksena

Mikään kenkä ei ole ekologinen, koska pelkkä hankinta kuormittaa ympäristöä. Jos kengät haluaa ns muuten vain ja usein kyllästyy ja myy kenkiä eteenpäin, tällöin se ei ole tarpeeseen eikä ole kestävää. Mutta jos ja kun kengille on tarve, kumpi? Olisipa maailma niin mustavalkoinen että voisimme tässä päättää kumpi on aina parempi vaihtoehto, mutta tämä riippuu täysin valmistajasta ja siitä koko ketjusta mikä tuotteelle on valittu. Nahka ei ole aina ekologinen eikä kangas ole aina ekologinen. Jos löydät kenkämerkin joka tekee kengät arvostaen jokaista työvaihetta ympäristön sekä ihmisoikeuksien puolesta - sekä kengät tulevat käyttöön, se on ekologista.

Jotta voit omistaa ekologiset kengät, sinun pitää tietää tuotteen matka. Jos ostat 15€ tennarit H&Mstä, ne eivät ole ekologiset eivätkä eettiset. Jos löydät kotimaiset kengät joiden koko valmistusprosessi on eettinen ja saat niiden elinikää huollolla ja huolellisella käytöllä venytettyä usealle vuodelle (tai et yksinkertaisesti saa niitä kulumaan arjessasi) nii ne ovat silloin ekologiset sekä eettiset. 

Jos löydät nahkakengät jotka on tuotettu mahdollisimman ekologisesti, ympäristöä kuluttamatta, ihmisoikeuksia polkematta ja saat ne kestämään 10 vuotta ostamatta muita kenkiä - ne ovat ekologiset sekä eettiset. 

Kirpputorilta voit ostaa "halpis"kenkiä ja käyttää niitä loppuun ilman että raha menee isoille firmoille voittona, mutta ympäristö silti kuorimittuu pois heitosta. Voit myös löytää nahkakengät milloin raha ei mene nahan tukemiseen mutta toisaalta kenkä on jo muotoutunut toisen ihmisen jalkaan ja voi olla ettei sitä ole huollettu hyvin mikä vähentää käyttöikää - kuitenkin kirppiskengät on monellakin tapaa ne ekologisimmat kengät, materiasta riippumatta.

Täysin uusia guilt-free kenkiä on mahdoton löytää - ainakin vielä toistaiseksi joten pitää miettiä mistä sen hinnan ottaa. Olen ostanut monet kangaskengät ja viimeisimmät olivat vielä kalliit, hyvältä firmalta ja tekijältä ja kaikki oli tehty hyvin koko valmistuksen ajan - kestivät silti vain kaksi vuotta ja taas oltiin kenkäkaupoilla. (Lue lisää: Naisten kengät ja korkkarit) mutta nyt sitten ensimmäistä kertaa elämässäni ostin nahkakengät. Itse en kaipaa vaihtelua kengissäni vaan jopa enemmän miellän sen lookin identiteettiini, joten mieluusti käytänkin samaa paria läpi vuosien kuin vaihdan vakioparia vuosittain.

Eetti ry on juuri tehnyt myös oman kirjoituksensa kenkien ekologisuudesta minkä voit lukea täältä: Rank a brand - Kenkäränkkäys

Omat nahkakengät

Ostin Kenkäreposta nahkakengät. Niiden lesti on leveä ja niiden tyyli ajaton. Tämä tarkoittaa ettei kengät kulu rikki pikkuvarpaiden kohdalta, kuten mulla yleensä käy ja ensimmäiset merkit kenkien periksi annosta tapahtuukin nimenomaan lestin leveyden takia. Ilmeisesti suurimalla osalla Suomalaisista on leveä lesti mutta moni ei itse edes tiedä omasta jalastaan tätä, olemme niin suorakatseisia kengän sirouden suhteen ettemme pysähdy miettimään mikä jalallemme sopii. 

Kengän merkki on Ten Points, mikä on Ruotsalainen firma, joka valmistaa kenkänsä Portugalissa. Tässä ei ole lähdetty ihmisoikeuksia loukkaaviin maihin hintalapun alhaisuus edellä, vaan työntekijöiden oloja parantaa monet lait ja julistukset. Ten Pointsilla on We are sustanaible - kirjoitus kotisivuillaan missä kertovat etteivät toteuta pikamuotia, ja nahka on kromivapaa, raskasmetalli vapaa ja kasviparkattu. Heidän Portugalin tehtaissa käytetään REACH* sopimusta sekä EUn alaisia lainsäädöksiä elämiseen riittävään palkkaan. Kaikki laput ja liput on kierrätettyä paperia. He käyttävät sisäpinnoilla kromivapaata nahkaa tai villaa, jolloin villa on aina mulesing-vapaata**. 

*REACH-asetus on Euroopan unionin säädös. Sen tavoitteena on parantaa ihmisten terveyden ja ympäristön suojelua kemikaalien mahdollisesti aiheuttamilta riskeiltä ja tehostaa EU:n kemikaaliteollisuuden kilpailukykyä. Sillä edistetään myös aineiden vaarojen arvioimiseen tarkoitettujen vaihtoehtoisten menetelmien kehittämistä, jotta eläinkokeiden määrää voidaan vähentää. Lue lisää

** Mulesing on toimenpide missä lampaiden peräaukon ja vulvan ympäriltä poistetaan ihoa ja usein häntä typistetään. Toimenpide tehdään usein ilman puudutusta ja on aiheeton julmuus eläimelle. Operaation pointti on ettei loiskärpäset pääse munimaan arpeutuneelle kudokselle, mutta jos eläin hoidetaan hyvin ja hygienisesti ei toukkapesimää tapahdu. Lue lisää

Halusin tietää lisää myös Kenkäreposta sekä ostamieni kenkien merkistä Ten Points:sta. Alla haastattelupyyntöjeni vastauksia.

Kenkärepo

Kenkärepo Oy on v. 1966 perustettu perheyritys Valkeakoskelle. Kenkärepo on pysynyt perheellä Tampereella sekä Valkeakoskella ja vuonna 1993 sukupolven vaihdoksella siirtyi perheen sisässä seuraavalle, nykyiselle omistajalle.

"Ensin toimimme keskustorilla 4 vuotta ja siitä 17 vuotta Hämeenkatu 14:sta nykyistä liiketilaa vastapäätä. Nyt siis Hämeenkatu 13 b on ollut sijainti vuodesta 2006 asti. Huhtikuussa tulee 15 vuotta tässä nykyisessä osoitteessa".

"Toimintatapoihinmme on kuulunut aina laadukkaat kengät ja asiantunteva - hyvä palvelu. Tänäpäivänä korostuu entistä enemmän laatu ja miten se tuotetaan sekä ekologisuus mahdollisimman säästävällä tavalla." - Repo kertoo etteivät pysty täysin valvomaan tehtaita mistä kengät tulevat, mutta voivat toimia sellaisten kanssa joilla arvot on kohdallaan. 

"Yhteistä näissä ns. merkkikengissä on se, että ne ovat suurennuslasin alla joka puolella maailmaa ja siten toiminnan pitää olla melko läpinäkyvää, kun eettiset innovaatiot tulevat esille nopeasti. Tämä edistää myös kuluttajien luottamusta yritykseen."

"Me myymme paljon nahkakenkiä, koska se on vieläkin monessa suhteessa ekologista ja varsinkin kun on siirytty yhä enemmän kasvisparkittujen nahkojen käyttöön (ennen kromiparkinta oli yleisintä). Myös tekstiilikengissä on tapahtunut paljon myönteistä edistystä, johtuen kierrätysmateriaalien lisääntymisestä ja ekologisesti viljellyn puuvillan lisääntyvästä käytöstä. Yksi hyvä esimerkki on Espanjalaisen El Natura Lista tehtaan kenkä jota myymme. Se on tehty meristä löydetyistä kalaverkoista ja on siten loistava näyttö siitä mitä nykyaikainen säästävä ajattelu saa aikaan! Tuotteita joista maapallo kiittää ja siten myöskin loppukäyttäjät eli asiakkaat".

"Vaate- ja kenkäteollisuus joutuu kokoajan ottamaan kantaa enemmän prosessin eettisyyteen ja ekologisuuteen, koska kuluttaja-asiakkaat ovat yhä valveutuneenpia ja suosivat entistä enemmän kestävää kulutusta. Loistava tilanne on se, jos kaupallisuus ja arvot kohtaavat hyvällä tavalla toisensa. Se on loppupelissä kaikkien etu."

www.kenkarepo.fi
www.facebook.com/kenkarepo

Ten Points

Ten Points on Ruotsalainen kenkämerkki, ja heillä on kaksi toimistoa. Toinen on Ruotissa ja toinen on Portugalissa. Ruotsissa työskentelee seitsemän työntekijää ja Portugalin toimistossa kaksi työntekijää. He työskentelevät vain pitkäkestoisien työsuhteiden kanssa ja ovat olleet samojen tehtaiden kanssa yhteistyössä alusta asti, eli tuntevat toisensa hyvin.

"Valmistusvaiheiden aikana käymme vierailemassa tehtaillamme säännöllisesti, tänä aikana se voi olla 2-3 kertaa yhden päivän aikana. Varmistamme että kengät tehdään oikealla tavalla ja että kaikki sujuu hyvin. Olemme päättäneet työskennellä vain tehtaiden kanssa keillä on hyvät standardit, työskentyliolosuhteet sekä noudattavat Portugalin/Eu:n määräämiä sääntöjä. Päätehtaamme keiden kanssa työskentelemme on ISO-sertifikaatti*. Tehtaissa vierailee henkilökunnan lisäksi suunnittelijamme (desinger) sekä minä itse (manager direcdtor). Vierailemme kaikissa tehtaissa muutamia kertoja vuodessa (toki pandemiavuosi oli poikkeuksellinen)".

*ISO-Sertifikaatti on maailmanlaajuinen laadunhallinnan ja laadunvarmistuksen järjestelmä, se ei ole minkään hallituksen alainen, mutta standardiensa välityksellä sillä merkittävä vaikutusvalta. Lue lisää: ISO & ISO 9000

Kysyin rakennusten kunnosta (esimerkkinä Rana Plaza missä rakennus romahti tappaen satoja työntekijöitä) sekä että tekevätkö he kyselyitä olosuhteista?

"Olen vieraillut kaikissa tehtaissa keiden kanssa teemme töitä ja usein ne ovat vain yksikerroksisia rakennuksia - joskus toimistot voi olla toisessa kerroksessa. En tietenkään voi tietää rakennuksista määräänsä enempää mutta ovat olleet hyviä ja vankkoja rakennuksia, rakennettu Portugalin/Eu:n lakien alla. Me emme itse tee kyselyitä, mutta Portugalin hallitus tekee katsoakseen että yritykset seuraavat lakeja, myös meille".

Kaikki nahka Ten Pointsille tulee lihatuotannolta eli eläimiä ei kasvateta nahkaa varten. He eivät käytä vasikannahkaa. Eläimet mistä heille nahka tulee on nauta, sika, hevonen sekä lammas.

Kysyin valmistusketjusta, missä maissa se tapahtuu?

"Riippuu materiaalista, mutta suurinosa parkitsemisesta tapahtuu Portugalissa, Italiassa tai Espanjassa. Kuitenkaan kaikki raa'at materiaalit ei aina tule näistä maista. Kenkien tuotantovaihe tapahtuu 100% Portugalissa (kokoaminen, ompelu jne). 

www.tenpoints.se

www.facebook.com/tenpointsfootwear

Älyttömän iso kiitos Kenkärepolle sekä Ten Pointsille vastauksista haastattelupyyntöihini. Thank you so much. 

Jos voin ostaa kerran vuosikymmenessä kengät mitkä on tehty Euroopassa, maksaen työntekijöille asianmukaista palkkaa, hyötykäyttäen tämän maailmantilanteen lihateollisuus jätettä, tuhoamalla mahdollisimman vähän ympäristöä niitä tehdessä - ne on silloin aika ekologiset kengät jos sellaiset pitää hankkia. Kiitos kun luit arvioni nahan sekä tekstiilin välillä, asiat ei ole aina niin mustavalkoisia ja päätökset vaatiikiin yleensä kuluttajalta paljon tietoa ja tahtoa oppia. Toki nyt kun luit tämän, tiedät taas vähän lisää! Voit myös pyytää lempikenkämerkkiäsi avaamaan ekologisuuttaan sekä tuotantoketjua tuotteen takana.