Mysimba kokemus

Lue myös: Saxenda - kokemus

Halusin jakaa oman kokemukseni Mysimba nimisen lääkkeen kanssa. Odotan mietoa edistystä koska lääke auttaa ruokailun kanssa, eikä ole mikään "superdiettilääke". Oma liikkuminen ja kokkaus ja kaikki on ok - mutta ruokahalun tunne on henkisesti sekä somaattisesti ylitsepääsemätön ja kaipasin siinä tukea. Kunhan trendi olisi alaspäin, olen tyytyväinen.

Esitietoa

Aloitin lääkityksen 3. maaliskuuta 2022. Ensimmäisen viikon otin yhden tabletin herättyäni aamupalan kanssa ja toisesta viikosta eteenpäin myös iltaisin. Lääkitys oli itsellä viimeinen oljenkorsi, millä voin hetkellisesti kitkeä koko elämän jatkuneen syömishäiriökäyttäytymisen tyveen kunnes terveysriskit olisi edes osittain tiessään - ja kun tämä on hoidossa niin keskittyä terveemmässä kehossa täysillä ruokailun muuttamiseen terveeseen suuntaan. On todella työlästä tehdä tietoisia hyviä päätöksiä ja taistella ongelmasyömisen kanssa samaan aikaan kun pitäisi myös tiputtaa painoa. Ja puhun pitäisi termistä nimenomaan oman fyysisen ja henkisen terveyteni takia. Voit lukea siitä lisää täältä: Nyt puhutaan kiloista sekä Saako enää laihduttaa?

Ensimmäinen kuukausi

Ensimmäisten päivien aikana huomasin pieniä eroja nälän tunteen tulemisen kanssa. Kun nälkä tuli, se ei tuntunut ylitsepääsemättömältä vaan söin sen verran kuin tunsin tarvitsevani. Lääkkeen oton kanssa tuli automaattisesti aina otettua aamupala mitä en yleensä syönyt ja tämä helpotti jaksamista myös.

Huomasin päänsärkyä ja kovaa janoa, mutta vesi tuntuu aina auttavan päänsärkyyn. Särky kuitenkin hävisi toiseen viikkoon mennessä kokonaan. Toisella viikolla nostettiin annos kahteen tablettiin päivässä, olen yörytminen joten söin aamulääkkeen kun heräsin (12-15) ja iltalääkkeen (20-22) ajoissa että vaikuttaa hereillä olon aikana. 

Yksi ilta unohdin ottaa iltalääkkeen ja huomasin kyllä että iltapalaa olisi maistunut enemmänkin, mutta kello oli jo niin myöhä ennen nukkumaanmenoa etten ottanut sitten ollenkaan. Muuta ongelmaa en kokenut lääkkeen unohduksen kanssa.

Toinen kuukausi

Lääkkeen otto alkoi mennä rutiininomaisesti ja se todella vie nälän tunteen pois. Meillä oli kotona vain kunnon tilaisrumba menossa ja kokkaukseen motivaation kato, mikä johti paljon epäterveellisien ruokien syömiseen ja täten painokäyrä pysyi lähes samana tämän kuukauden aikana. Kuitenkin huomasin olossa erilaista jaksamista kun kaikki energia ei mennyt nälän miettimiseen vaan kävin salilla enemmän ja olo itsestä parani ilman vaa'an antamia tuloksia. 

En ottanut mittoja tässä kuussa mutta huomasin peilissä muutosta, pahin turvotus oli poissa.

Kolmas ja viimeinen kuukausi

Viimeisen kuukauden aikana koin sen verran pieniä muutoksia, etten tiedä mikä niistä oli osa lääkettä ja mikä vain elämäntapoja. Jätin lääkkeen oton lopulta kesken koska en kokenut sillä mainittavan arvoisia vaikutuksia. Mysimba lääkettä voin suositella ainoastaan pienenä lisäboostina jo hyvin sujuvalle painonpudotukselle, siinä mielessä että se todella auttaa nälän tunteeseen vähän mutta ei korjaa ongelmia liikasyömisessä tai muussakaan. Se ei korjaa ongelmia mutta voi auttaa matkalla terveempään elämään. Se, onko se worth it näin pienellä avulla on sitten itsestä kiinni. Laitan alle haittavaikutukset lääkkeen selosteesta (lääkeinfo.fi) kun näitä katsoo, en tiedä onko se sen arvoista. 

Mahdolliset haittavaikutukset

Vakavat haittavaikutukset
Itsemurha-ajatukset ja masentuneisuus
Epileptinen kohtaus (kouristelua)
Monimuotoinen punavihoittuma ja Stevens-Johnsonin oireyhtymä
Rabdomyolyysi
Lupusihottuma tai lupuksen oireiden paheneminen
Serotoniinioireyhtymä, joka voi ilmetä mielentilan muutoksina (esim. kiihtyneisyys, aistiharhat, kooma) ja muina vaikutuksina, joita voivat olla ruumiinlämmön nousu yli 38 °C:n, sydämen sykkeen kiihtyminen, epävakaa verenpaine ja heijasteiden ylivilkkaus, lihasjäykkyys, koordinaation puute ja/tai maha-suolikanavan oireet (esim. pahoinvointi, oksentelu, ripuli)

Muita haittavaikutuksia ovat: Hyvin yleiset haittavaikutukset (saattavat esiintyä useammalla kuin yhdellä potilaalla 10:stä):

- pahoinvointi (kuvotus), oksentelu, ummetus, päänsärky

Yleiset haittavaikutukset (saattavat esiintyä enintään yhdellä potilaalla 10:stä):

- ahdistuneisuus, huimaus, huimauksen tai kiertohuimauksen tunne (vertigo), vapina, univaikeudet (ethän ota Mysimbaa lähellä nukkumaanmenoaikaa), makuaistin muutokset (dysgeusia), suun, kuivuminen, keskittymisvaikeudet, väsymys (uupumus) ja unisuus, uneliaisuus tai energian puute (letargia), korvien soiminen (tinnitus), nopea tai epäsäännöllinen sydämen syke, kuumat lehahdukset, verenpaineen nousu (joskus vakava), kipu ylävatsalla, vatsakipu, liiallinen hikoilu, ihottuma, kutina (pruritus), hiusten lähtö (alopesia), ärtyisyys, tärinän tunne

Melko harvinaiset haittavaikutukset (saattavat esiintyä enintään yhdellä potilaalla 100:sta):nokkosihottuma (urtikaria)
yliherkkyys
epänormaalit unet
hermostuneisuus, vierauden tunne, jännittyneisyys, kiihtymys, mielialan vaihtelut
pään tai raajan vapina, joka lisääntyy tiettyä suoritusta yritettäessä (ryhdyntävapina)
tasapainohäiriö
muistin menetys (amnesia)
käsien ja jalkojen pistely ja puutuminen
matkapahoinvointi
röyhtäily
epämukava tunne vatsassa
ruoansulatusvaikeudet
sappirakon tulehdus (kolekystiitti)
kohonnut veren kreatiniinipitoisuus (viittaa munuaisten toiminnan heikkenemiseen)
kohonneet maksa- ja bilirubiiniarvot, maksan häiriöt
kyvyttömyys saada tai ylläpitää erektiota
epänormaali olo, heikkouden tunne (astenia)
jano, kuuma olo
rintakipu
ruokahalun lisääntyminen, painon nousu

Saako enää laihduttaa?

Haluan heti aloittaa sanomalla, miten hienoa on että elämme maailmassa missä on ihanaa että kaikki saavat olla sitä kehoa kuin haluavat, itseä opetellaan arvostamaan missä kehossa vain, kehopositiivuus on noussut tagiksi ja fatsheimaus ikäviin piirteiisiin ihmisessä. Se on vain myös - harmillisesti tehnyt laihduttamisesta täyden tabun. 

Ylipainon pois tiputtaminen on nykyaikana melkein synti ja tarkoittaa automaattisesti sitä, ettet pidä itsestäsi. Tämä on se varjopuoli mikä on tullut kehopositiivisuus-aallon mukana. Saako enää laihduttaa?

2013 - 2021

Jos olet ylipainoisessa kehossa, on sinulla faktana erilaisia terveysriskejä kuten nivelten isompi rasittuminen, diabetesriski, uniapnea, nivelrikko, lapsettomuus, kohonnut verenpaine, ihon venyminen, alempi eliniän odote ja mahdollisesti ruokailuun liittyvistä ongelmista sydän- ja verisuonitauti riskejä. On täysin ok, jos et halua pitää terveyttäsi riskissä. On myös täysin ok, jos sinulle terveysriskit eivät ole suuri ongelma tai vältyt niiltä isolta osin. Kaikkia ei kiinnosta terveys yhtä paljoa kuin esim täysillä eläminen ja hetkestä nauttiminen (=not kalorien laskeminen). Itsellä on ylipainoa mutta kaikki arvoni verikokeissa on aina huippuluokkaa (paitsi anemia mikä ei liity ylipainoon: Koko elämän anemia ja rautainfuusio) - koska en kuitenkaan elä huonolla ruoalla enkä täten ole riskissä monissa niissä asioissa missä monet ylipainoiset ovat. Joskus olin myös ylipainoinen todella surkealla ruokavaliolla milloin oli myös varmasti riskiä juurikin sydän- ja verisuoni asioissa.

Maailmassa on myös tilanteita ja ihmisiä joiden on lähes mahdoton tiputtaa painoa, tai muut tekijät elämässä pitävät painoa yllä eikä heille olisi mitenkään optimaalista koko ajan tähdätä johonkin saavuttamattomissa olevaan painoon ja elää kituutellen vaan nimenomaan hyväksyä oma tilanne ja nauttia elämästä täysin rinnoin. Ymmärrän kehopositiivisuuden pointin, mutta haluankin puhua tästä varjopuolesta. Ylipainoakaan ei edes halutessaan tiputeta pois yhdessä yössä, joskus vasta yhdessä vuosikymmenessä ja onkin elintärkeää rakastaa itseään myös matkalla siihen terveempään kehoon mitä havittelee. 

Kuitenkin kun olemme lisänneet hyväksyntää sille ettei ihmisten tarvitse laihduttaa, olemme lisänneet skismaa heille jotka haluavat ja tällä tavoin jatkaneet fatsheimausta vielä entisestään. 

Ylipainossa puhutaan kuitenkin fyysisen terveyden ongelmista, mielenterveysongelmista sekä jaksamiseen liittyvistä asioista. Jos tavoitteissasi on olla hyvä kuntoinen ja hyvinvoiva ihminen, on täysin ok haluta tiputtaa painoa jotta pääset pois terveysriskeistä ja sellaiseen kehoon mikä mukautuu hyvin liikkuvaan elämään. Ettei esim tarivtse kantaa vaelluksilla 20 ekstrakiloa mukana. Tästäkin pitäisi saada puhua, koska muuten lisäisimme vain skismaa ylipainoisten kesken jotka haluavat terveempään kehoon. Siinä ei ole mitään väärää.

Jos joku haluaa pudottaa painoa, sitä ei pitäisi joutua perustelemaan tai pitämään alkuspiikkejä siitä että "ei siis kaikkien tarvitse eikä edes vaikka olisi minun kokoiseni tarkoita että pitäisi mutta itse koen että minun ehkä pitäisi" - koska paino on useille jo itsessään vaikea aihe eikä ansaitse päälleen vielä uutta kasaa häpeää ja selittelyä, toki niin voi tehdä jos ei koe siitä ongelmaa. 

2012

Minulle on aivan sama haluaako joku normaalipainoinen tiputtaa sen kaksi kiloa jotta housut istuu paremmin tai se todella ylipainoinen puolet painostaan jotta pääsisi joskus tavoitteisiinsa. Laihduttaa saa, mieluiten ilman pikadiettejä (koska ne ei toimi & ovat rasite keholle), terveellisesti, päämäärätietoisesti ja itseään arvostavasti. Enemmänkin meidän tapa miettiä laihduttamista on se minkä pitäisi muuttua siitä että sinun täytyy, siihen että itse haluat. Samanlainen itsetutkiskelun paikka kuitenkin kuin Täyteaineet ja itsensä ehostaminen aiheessa, tuleeko se päätös sinulta vai ympärilläsi piilevistä paineista, odotuksista ja kulttuurista? En itse usko että BMI on paras mittari mitata kehon tilaa saatika että sitä käytettäisiin aina oiken (esim. ala-asteella kasvaville lapsille kertominen että hei oot ylipainoinen aiheuttaa enemmän hallaa kuin mitään hyötyä) mutta se on ihan oma aiheensa.

Jotain mitä kannattaa miettiä kun puhuu ja kuuntelee ihmisten puhuvan kehopositiivisuudesta ja laihduttamisesta. Olemmeko niin avoinmielisiä kuin kuvittelemme vai ainoastaan niistä asioista mitkä sopivat siihen narratiiviin mitä kerromme?

Päätään nostava BED

Olen kirjoittanut ala-asteella kokemastani anoreksiasta blogissa aikaisemmin aiheessa "Nyt puhutaan kiloista" - mutta BED:istä en ole vielä avautunut.

BED on siis ahmimishäiriö, mikä selitetään terveyskirjaston sivustolla näin:

"Ahmintahäiriö muistuttaa bulimiaa, mutta siinä ei esiinny ns. kompensaatiokäyttäytymistä, kuten tahallista oksentamista tai ulostus- ja nesteenpoistolääkkeiden käyttöä, jolla ahmittujen ruokien lihottava vaikutus pyrittäisiin nollaamaan.

Ahmintahäiriö on mielen sairaus, vaikka se näyttäytyykin tyypillisesti painon ja syömisen ongelmien kautta. Ahmintahäiriön syitä ei tunneta tarkkaan, mutta taustalla saattavat olla esimerkiksi stressitekijät, kuormittava elämäntilanne, tunne-elämän vaikeudet tai itsetunto-ongelmat. Kuurilaihdutteleminen pahentaa ahmintataipumusta. Ahmintahäiriöstä kärsivillä todetaan tavallista enemmän myös muuta psyykkistä oirehtimista. Näitä ovat yleinen alakulo ja masentuneisuus, ahdistuneisuus, mielialan aaltoilu ja psyykkinen haavoittuvuus."

Ensimmäisen kerran muistan kokeneeni BED:iä oli juuri ennen masennuslääkkeen aloitusta. Teini-ikäni oli hyvin synkkää aikaa ja etsin tapoja purkaa sitä alkoholilla mutta myös ruoalla. Kuitenkin kun masennuslääke tuli kuvioihin mukaan kaikki ylisyöminen menee sen piikkiin. Lääke kuitenkin keräsi nestettä, lisäsi ruokahalua ja teki todella paljon hallaa mielelle. Muistan että vedin suklaalevyn päivässä, ja kun ravitsemusterapeuttini neuvoi levyn sijaan hakemaan suklaapatukan - hain sen saman patukan neljään kertaan siwasta, ja lopulta kuitenkin sen levyn. 

BED jäi siis diagnisoimatta mutta myös käsittelemättä. Kun muutin Kauhajoelle ja aloin paranemaan haavoistani, ei ollut myöskään tämä syömishäiriö mukana kuvioissa. Pidin onnistuneesti kaksi vuotta taukoa sipseistä ja suklaista ja tiputin painoa 35 kiloa. Vuoden 2015 jouluna muutin takaisin Tampereelle elämäni kunnossa, mutta mitä seurasikaan.

Vuonna 2016 olin hyvässä kunnossa. Reenasin nyrkkeilyä, söin kasvisruokaa ja parantelin arvomaailmaani. Olin takaisin Tampereella eli paljon vanhoja ystäviä pääsi moikkaamaan ja lueskelin filosofiaa vapaa-ajallani. Olen aina ihmetellyt mitä tässä oikein kävi, kun saman vuoden aikana alkoi yhtäkkiä paino nousta ja se nousi lähes 10 kiloa takaisin. Mutta jos katson tätä vuotta ilman positiivista linssiä - se oli aikamoinen. 

Rakas Tintti kissani menehtyi syliini, ensin oltuaan kipeänä kuukauden ajan. Tämän jälkeen ensimmäiseltä ulkomaanmatkaltani poikinut lomaromanssi kuihtui kasaan ensin pitäen jäätävässä stressissä ja ahdistuksessa kuukauden ajan (samalla paahtaen 6 pvä viikossa siivoojan töitä) ja kesän jälkeen isäni joka oli tullut vuosien poissaolon jälkeen takaisin elämääni - hävisi taas. Tämähän oli todella paska vuosi. Puhumattakaan siitä sosiaalisesta ahdistuksesta kun näet kaikkia vanhoja rakkaita Tampereelta, reconnectaat kavereita ja samalla pidät yllä kaverisuhteita Kauhajoelle. Sosiaalinen burnout. 

Kyllä, harrastin aktiivisesti nyrkkeilyä mutta samalla mässäsin kotona vihiksiä cheddarilla, cheeseballseja ja muita mukavia naamariin. Herkkulakko kun loppui ja ostin aivan kaiken kaupasta. Oli tullut kahden vuoden aikana niin paljon uutuuksia.. BED nousi taas valloilleen, mutta koska sitä ei oltu koskaan käsitelty meni tässäkin neljä vuotta ymmärtää käytöksen pohja. 

Vuoden 2019 lopussa koin elämässäni paljon stressiä. Tein kahta työtä ja opiskelin jäsenkorjausta samanaikaisesti. Päiviä ei onneksi ollut paljon, mutta tuntui että ne meni aina päällekkäin toistensa kanssa. Lähipiirissäni oli myös mt-ongelmien kanssa painimista mikä tietty kulutti omia voimavaroja. Olin todella uupunut henkisesti ja fyysisesti ja huomasin että aloin ostamaan suklaapatukoita töihin. Se oli pieni piristys sen stressin keskellä, tietäen mitä herkkua siellä odottaa. Paikassa mitä siivosin oli usein karkkia tai leivoksia jätetty kahvihuoneeseen ja ennenkuin edes tajusin ahmin nekin pois sieltä. Peitin kumppaniltani tätä käytöstä ja söin suklaata salassa. Tässä kohtaa tajusin että BED nosti taas päätään. 

Tällä kertaa vain jo sen tiedostaminen helpotti. Kun vihdoin puhuin kumppanilleni asiasta, sieltä ei tullutkaan vihaista pettymystä mitä pääni oli kuvitellut sieltä tulevan, vaan huoli ja rakkaus voinnista. Sen ääneen sanominen oli ensimmäinen tehtävä ja toinen oli löytää muita tapoja poistaa stressiä. Pystyin poistamaan vapaapäivistäni monta stressitekijää mitkä eivät vaikuta töihini ja töidenkin kanssa tein isoja päätöksiä. Olin päättänyt jo aikoja sitten että toista talvea en aamulehteä jaa joten lopetin sen työn. Voit lukea siitä: Vuosi courierina. Ajan kanssa jäsenkorjaajakoulu jäi väärinymmärrysten takia kotiopetukseen ja samaan aikaan päätin poistaa koko elämääni varjostaneen stressitekijän, eli sen etten ole edes hakenut opiskelemaan psykologiaa vaikka sitä halunnut oppia jo ylä-asteelta saakka - joten ilmottauduin avoimeen yliopistoon, voit lukea siitä täältä: Avoimeen yliopistoon. 

Bed saatiin taas kuriin stressin poistolla, puhumisella sekä tietty terapialla. Opin myös ettei ne herkut ole maailman pahin asia, ja usein tunnen tarvitsevani kerran kuussa jotain suklaista helpottamaan oloa, mutta pitää myös tarkkailla sitä jääkö se yhteen iltaan vai venyykö monen päivän jutuksi. En usko että Bed poistuu koskaan täysin elämästäni mutta niin kauan kun tunnen miten hän reagoi ja miten hän laittaa mut toimimaan, voin kontrolloida tilannetta. Omien varjojen kanssa on syytä oppia elämään, käykin usein niin että kun ne tiedostaa, ne ei halua tulla enää paikalle. 

Miten taistelen mielitekoja vastaan?

Pitkäntähtäimen laihduttaminen / painonpudotus on vaikeaa. Vaikka kyseessä on hyvin matemaattinen yhtälö "syö vähemmän kuin kulutat" - olemme ihmisiä ja inhimillisyytemme tuhoaa tämänkin täydellisen yhtälön.

Meillä on stressiä, sydänsuruja, työkiireitä, ilon hetkiä, onnitteluja, juhlia ja arkisuutta. Meillä on viallisia käytösmalleja, opittuja tapoja ja traumoja. Syömme suruun, koululiikunta on pilannut urheilun ja yhteiskuntamme erikoistuu rahan tekoon pikaruoalla, suolalla ja rasvalla - ei terveydellä ja sillä mikä olisi ihmiselle hyväksi.

Joten, ei ihme että painon kanssa on ongelmia! Myös se, että kuka vaan pystyy taistelemaan tuulimyllyjä vastaan hetken aikaa, mutta painonpudotus on pitkä prosessi mikä vaatii jatkuvaa itsekuria, rakkautta, ymmärrystä ja sitä kapitalismin roskaruokaa vastaan taistelua.

Kulttuurimme kannustaa photoshopattuun kauneuteen mutta markkinoi ylipainoon. Aihe mikä ansaitsisi usean päivityksen tekstiä, mutta tänään puhumme tavoista taistella niitä tuulimyllyjä vastaan. Miten jaksaa houkutusten maailmassa? Tässä muutama tapa mitä olen itse oppinut noudattamaan.

Lue myös: 5 vinkkiä tasaiseen laihdutukseen
Lue myös oma matkani kiloissa: Nyt puhutaan kiloista

- Kalorittomia / Vähäkalorisia nesteitä.
Itselläni toimii se, että minulla on juotavaa kalorityngille Pukka-tee Day to Night lajitelma päiville. Jotta voin syödä oikeina aterioina päivän kalorit on tietty helpoin välttää sokeriliemiä ja latteja ja muita kaloripitoisia juomia. Tykkään juoda paljon teetä mihin laitan tl inkiväärisiirappia ja lorauksen ikaffea. Tämän teen kalorimääräksi tulee alle 10kcal per muki. Se auttaa niinä hetkinä kun minulla ei ole nälkä, vaan tekee vain mieli "jotain". Lue myös:

- Sumukatse
Yksi tapa vaatii pientä "sumukatsetta". Eli kun käyn ruokakaupassa, en edes katso hyllyihin mitkä aiheuttaa mielitekoja. En katso mitä uutuuksia on tullut enkä kurki mitä voisin haluta. Älä ole itsesi pahin sabotoija, vaan laita aivot sumukatseelle kauppaan mennessäsi. Kun en katso sipsejä tai karkkeja en voi alkaa niitä haluamaankaan. Kaupassa tarkkana nappaa vain ne ostokset mitä sinne meni ostamaan.

- Salli poikkeukset - Pidä arki.
Koska painonpudotus on pitkäaikainen projekti ja elämä on tehty elämistä varten ei kannata laittaa itseensä täyteen kieltoon 247. Usein täysi kielto kaikesta samaan aikaan myös johtaa täysi tuhoon ja lopulta kaiken kaksinkerroin syömiseen. Kunhan arki pelaa, saat herkkuja nauttia "karkkipäivänä" tai esim juhlissa. Oma ongelmani herkkujen kanssa on aina se, että niitä syödään paljon ja monta päivää putkeen. Mutta jos saat herkuttoman arjen kestämään useita päiviä putkeen, voit nauttia herkkuja yhden päivän ja taas palata ruotuun.

- Ole vahva
Moni meistä on täysin vietävissä silloin kun olemme tässä herkästi-manipuloitavissa olevassa tilassa ja riittää että joku sanoo "Hei pitäskö tilata pizzat ja hakea jäätelöä" - että sanomme vain KYLLÄ ennekö vahvuutemme tulee paikalle. Vahvuudella nyt viittaan siihen, että kun olet asettanut itsellesi selkät rajat siihen mitä saat ja mitä et saa syödä, on ne rajat helppo vetää myös muille ja rohkeasti sanottava että hei, voitasko vaihtaa aihetta kun en nyt halua miettiä pizzaa. Toivottavasti ympärilläsi olevat ihmiset arvostavat pyyntöäsi ja ajan kanssa oppivat etteivät ehkä ehdotakkaan sulle niitä asioita mitkä olet asettanut rajojen ulkopuolelle. Sumukatse omaan lähipiiriisi myös.

- Tarkat rajat
Juuri ne rajat mistä äsken puhuin. Kun aikanaan olin 2 vuotta täysin ilman sipsiä ja suklaata, sen onnistuminen johtui osittain siitä että ei ollut harmaata aluetta, vaan tietyt rajat. Jos joku tarjosi keksiä, tiesin että voin syödä sen jos haluan. Jos joku tarjosi fazerin sinistä, tiesin kieltäytyä. Laitoin banniin ne herkut mitkä oli omia heikkouksia, mutta pidin muut vapaana riistana koska niitä ei tekisi niin paljoa mieli että söisin niitä överisti. Enemmänkin, jos teki hulluna mieli makeaa saatoin hakea keksiä mikä tyydyttää sen, mutta mitä en halua pieneen makeannälkään koska sitä ei tee mieli. Tieks? Laita banniin ne mitkä ovat suurimpia heikkouksiasi mutta hyväksy ne mitä ei yleensä tee mieli.

- Opi tuntemaan nälkä ja jano
Limakalvot kuivat? Tekee mieli niellä? Huulia kuivaa hengitys? Sulla on varmaan jano. Päänsärky ja niskajumi voi olla myös oire janosta. Ihmisen pitäs juoda vettä painosta riippuen +2 litraa per päivä, joten isoin palvelus itselle on juoda vettä niiden pepsien ja muiden seassa. Myöskin, haluatko syödä sitä pastaruokaa koska se on hyvää vai söisitkö yhtä mielelläsi nyt jotain keittoa? Jos et, sinulla ei ole nälkä vaan mieliteko. Opettele tunnistamaan nälän tunne ja kun se tulee, rakenna iso ravitseikas annos. Jos siirryt suurista ruokamääristä normaaleihin ruokamääriin mahalaukkusi on saattanut venyä, mikä tarkoittaa että tunnet nälkää vaikka kalorimäärällisesti olet syönyt tarpeeksi. Tällöin kannattaa tehdä semmoinen "kikka" keholle, että juot vettä aina ennen ruokaa ainakin sen lasin verran. Näin olet ns enemmän täynnä kuin mitä ruokasi määrä on.

Tässä muutama tapa miten taistella mielitekoja vastaan. Zemppiä kaikille jotka ovat omalla painonpudotus matkallaan!

Kuvat: Vegesafkaa Porin Jazzeilla, Nutella-kakkua Amsterdamissa, Energiajuomaa 15-vuotiaana, Kahvia Tammelassa, English Breakfast Skotlannissa ja kuvauskeikka Tampereella.

Pastaton ruokavalio

Elämäntapadietti mitä pidin YouTuben puolella kuluneen vuoden loppui huhtikuuhun. Tuloksiksi jäi -12kg sekä -30senttiä. Meni siis tosi hyvin. Ainoa miinus oli, että kaloriton elämäntapa ei ole kestävä, ja reissaamisen tukema huono syöminen aikalailla deletoi tehdyn tuloksen. En ole nyt edes käynyt vaa'alla mutta aloitin jo uuden luvun elämässäni! Kutsun sitä nimellä Pastaton.

Nimi kertoo enemmän kuin mitä sanoilla osaisin kuvailla, eli ruokavalio missä turhake hiilarit (esim. leipä, pasta & riisi) on leikattu pois. Ruoka koostuu kasviksista sekä proteiineista. Kasvissyöjänä hiilaria tulee helposti saatua liikaa suhteessa muihin ravintoiaineisiin, joten tällä saat katkaistua sen pahan valkoisen teollisen hiilarin pois. 

Kauhajoella asumisen aikaan en syönyt terveellisesti. Jauhelihaa kermakastikkeessa ja pastan kanssa, joskus leikkasin sipulin tai tomaatin kastikkeeseen mutta that's that. Tuossa ruokavaliossa ainoa hyvä tuote oli se sipuli, mikä ei minulle edes anemian takia sovi. Nykyään kasviksia tulee se 500g-1500g päivässä, eli niiden saannista ei ole mitään huolta. Kuitenkin jos nämä kasvikset yhdistää perus pastaan, on tuossa vaiheessa päivän hiilarit aika maksissa.

Leipä onkin ihan oma juttunsa meidän ruokakulttuurissa. Se on myyty niin hyvin aamupala itemiksi, ettei moni osaa aamuansa ilman sitä aloittaa. Kaikki mitä olet kuullut täysjyvän paremmuudesta valkoiseen mömmöön on yhdentekevää - ne on kaikki samaa huonoa hiilaria. Sekä tietenkin se miten leipä yleensä rakentuu? Voita ja juustosiivu päälle, tai jos olet lihansyöjä niin vielä joku kinkkusuikale. Näissä kolmessa ei ole paljoa terveellisen aamupalan kriteerejä. 

En itse ole aamupala ihminen, mutta silti ajattelin leivän olevan vaikea asia mistä luopua, mutta so far so good. Pasta ruokiakin teemme, mutta valitsemme Tervens-pastan taikka muun gluteenittoman. 

Periaatteessa nykyinen ruokavalio on gluteeniton (ja yhä tottakai kasvis). Sokerituotteiden nauttiminen jää päivässä kombuchaan, sekä luonnonsokeriin kuten mansikoihin ja smoothieihin. Kuitenkin karkit ja sellaiset keinotekoiset herkut saa nyt jäädä hyllylle. 

Nautimme paljon keittoja ja salaatteja. Liikunta päivinä nautimme papupastaa nyhtökaurakastikkeen kanssa. Ruokaa saa syödä, ja siitä saa nauttia - pitää vain vähän miettiä mitä suuhunsa laittaa. Vanha sanonta käy tässä hyvin; Olet mitä syöt, eli mitä haluat olla? 

Liikunta puolella on yhä kaksi työpäivää viikossa (fyysinen työ) sekä nyrkkeily kerran viikossa. Olemme alkaneet pomppimaan trampalla kerran viikkoon myös mikä on huimaa liikuntaa. Avaa lavat oikein hyvin. Ruokavaliota noudammalla ja liikuntaa harrastamalla kilot lähtevät myös tippumaan. Tällä kertaa motiivina on puhdas elämä - eikä niinkään se mitä vaaka näyttää. Tänään kuitenkin uskaltaudun vaa'alle, ja katsotaan mihin siitä päästään. 

5 vinkkiä tasaiseen laihdutukseen

Jokapäiväisen liikunnan, kalorilaskennan sekä urheiluliivien puristuksen lisäksi on monia tapoja, miten voit tukea painon pudotus matkaasi. Itse olen aloittanut laihdutukseen tähtäävän elämäntapamuutokseni jo useita vuosia sitten, ja matka jatkuu yhä. En kerro tätä huippukunnossa olevana goaliinsa päässeenä ihmisenä, vaan yhä vaikella pitkällä tiellä menevänä matkaajana, joka on jo oppinut yhtä sun toista laihdutuksesta sekä terveemmästä elämästä. Joten, haluan jakaa nämä ei-niin-maagiset-mutta-toimivat tavat tasaiseen laihtumiseen.

1. Arkiliikunnan lisääminen

Menetkö usein kauppaan autolla? Entä töihin? Jos teet pieniä muutoksia arkisiin valintoihisi, voit lisätä liikunnan määrää huomattavasti. On paljon motivoivampaa esim: Kävellä töihin, ja takaisin, kotona teet ruoan ja muuta ja menet nukkumaan. Jos menisit autolla, et ensinnäkään palaudu samalla tavalla työpäivästäsi jos vaihdat yhden penkin toiseen, mutta nyt sinun pitäisi kaikenlisäksi kotona lähtee sitten erikseen sille lenkille. Jos vaihdat palasen bussia tai autoa päivästäsi, hyödyt ajallisesti, sekä terveydellisesti.

2. Toistuva reeni

Valitse sinulle sopiva, lyhyt treeni, ja toista se joka päivä/joka toinen päivä. Sen ei tarvitse, eikä kuulukkaan olla puolen tunnin hikijumppa, vaan lyhyt kehittävä liikesarja. Joillekkin toimii 20 kipaletta punnerruksia, vatsoja, selkiä ja kyykkyjä. Itse teen lähinnä keskivartaloa ja reisiä, eli alavatsat, ylävatsat, kyykyt ja pakarat. Toista nämä joka päivä, kun saat ne mukaan rutiiniisi, pääset kehittämään lihaksiasi paljon tehokkaammin, kuin harvasella hikijumpalla. Joka päivä = Esim joka toinen päivä ylävartalon reeni ja joka toinen päivä alavartalon reeni! Anna myös lihaksille taukoa, mutta tee jotain muuta niinä päivinä!

3. Juo vettä

Tämän luulisi olevan kaikille itsestäänselvyys, mutta vaikka tämä kuinka tiedetää, se unohtuu. Vesi on kaiken A ja O. Se laittaa kuona-aineet liikkeelle, se piristää kehoa, se estää mielitekoja, se pitää aineenvaihdunnan sekä koko elimistön toiminnassa. Vesi on ihmisen bensa, muista juoda vettä, se ei ainoastaan pidä meitä elossa mutta myös tukee äärettömästi painon pudotuksessa.

4. Mieti mitä syöt

Laihdutuksen pohjahan on, syö vähemmän kuin kulutat. Silloin kehosi käyttää sitä varastoitunutta energiaa, aka rasvaa. Kalorilaskurit ovat oiva apu jos et osaa tai pysty syömään intuitiivisesti. Suosittelen Sulamoa, ja sen käytöstä olen ajatellut kirjoittaa täysin oman aiheen. Mutta jotta voit syödä vähemmän kuin kulutat, sinun pitää vähän miettiä että mitä syöt. Esimerkiksi jos paistat ruokasi kovassa määrässä öljyä, mahkut ovat yllättävän korkeaan kalorimäärään. Yksi ruokalusikallinen sisältää saman verran kaloreita, kuin yksi banaani. Eli kun paistat sitä low-fat-tofuasi öljyssä, saatat tietämättäsi lisätä siihen 200-300 kaloria, täysin tietämättäsi. Sellainen määrä olisi paljon parempi saada ruoasta, etenkin kun öljy on vähän sellaista mikä varastoituu kehoon.

Ja aika perinteiset, älä käytä kaloripisteitäsi heseen yhteen ateriaan, kun voit syödä kotona ruokaa kolmekin kertaa päivässä, kyllääksi asti.

5. Lakot

Tämä ei ehkä sovi ihan jokaiselle, mutta puhun nyt omasta kokemuksestani. Muutama vuosi sitten olin lääkkeiden ja elämäntapojen takia aikamoisessa kierteessä herkkujen kanssa. Söin päivittäin levyn suklaata ja pussillisen sipsiä, joskus enemmän, joskus vähemmän. Kun aloitin elämäntapamuutokseni vuonna 2013, kävi aika selväksi ettei tämä käytös voinut jatkua. Vähentäminen, tai porkkanan dippaus ranchiin ei koskaan toiminut itselläni. Saan aina liian helposti itseni ylipuhuttua "pitkänpäivän palkinnoksi" -herkkuihin eikä paino tippunut, tietenkään.

Aloitin vuonna 2014 kaksi vuotta kestäneen suklaa & sipsi lakon, ei palaakaan, ei muruakaan. Jos kahvin kanssa tarjoiltiin suklaanpala, en sitä syönyt. Minun oli pakko laittaa itselleni täysi ei päälle, muuten saisin ylipuhuttua itseni. Aina ennen pääni alkoi miettiä "jos ostaisin tämän voisin.." ja syitä alkoi sadella, nyt oli helppo keskeyttää ajatukset vain sanoihin, ei, en saa. Lakko kesti onnistuneesti kaksi vuotta, jonka jälkeen sallin itselleni herkut, mutta nyt kaksi vuotta myöhemmin kun herkutteluni on jälleen päässyt käsistä, laitoin itseni uudelleen lakkoon. Itselläni tämä on toimiva, tasaisen laihdutuksen avain, ehkä vielä opin joskus syömään maltilla.

Hoksatkaa muuten jos halautte tälläisestä lakosta lisää infoa & vinkkejä!
Lue myös: Green apple smoothie