Tänään puhutaan peleistä.
Mä rakastan videopelejä. Jo ala-asteella pelattiin Halo kakkosta ja Gta San Andreasia. Ennen tätä pelattiin iskän kanssa hänen tietokonepelejä sekä vanhaa kunnon Super Marioo. Videopelit on ollut tapa käsitellä pahaa oloa, ne on tapa rentoutua päivän päätteeksi ja niissä voi toteuttaa luovuutta. Enemmän puin pelimaailman tarjoamaa tukea aiheessani: GTA V - Elämässäni.
Korok on päässyt myös puolison veljenlapsen synttärikorttien kuvitukseen ja ajattelin jatkaa teemaa niin kauan kun henki pihisee & kädet toimii näitä kuvittamaan. Hän tuskin elää 900 vuotta että kerkeisi keräämään kaikki, mutta ison kokoelman varmasti näistä saa! Lue lisää vesiväritöistä sekä oman kortin tilaamisesta: Vesivärityöt
Julkaisun ensimmäisessä kuvassa on kaksi Zelda-aiheista asiaa. Toinen on mukini (olen tarkka mukeista mitä omistan, niiden pitää olla jotenkin tärkeitä) sekä tatuointini. Ystäväni Henna teki mulle Zeldan logon käteen raskausarpia peittämään. Tää tatska on niin upee ja just hyvällä sijainnilla - saa otettua myös samaan kuvaan kauniisti Zelda mukin kanssa.
Rakastan botwissa sitä kun päähahmo Link kokkaa, ne äänet on jotenkin ihanat ja kotoisat enkä koskaan skippaa kokkauspätkää - tein sitten kerran Jlle tälläisen videon (missä siis Zeldan kokkausäänet taustalla) ja lähetin videon kera viestin: Ruoka valmis! =D Video: Hearty Seitan Broccoli
Kun käytiin New Yorkissa vuonna 2018, ostin Jlle tuliaiseksi Zelda paidan - se vaan valitettavasti jäi mulle eikä tuliainen ikinä päässyt perille asti. On kyllä yksi suosikki paidoista! Aikanaan kun mulla oli vielä medusa-lävistys huomasi tarkimmat Zelda fanit että triforce muodostui kaikista läväreistäkin, toki Nyki reissun jälkeen otin medusan pois.
Zeldalla on "Sheikah Slate" mistä katsotaan karttaa ja kuvia ja tehdään kaikkia juttuja pelissä, en tietenkään voinut jättää tilaisuutta käyttämättä ja muokkasin oman puhelimeni kuoriin myös tämän saman kuvioinnin! Valitettavasti puhelin meni pian vaihtoon ja tämä kuorineen eteenpäin ystävälle. Kuva siitäkin pikku hommasta kuitenkin jäi muistoihin.
Olen myös älyttömän motivoitunut Zeldan hahmojen tyylistä! Tästä kirjoitan aiheessa Kikkaratukkainen jousiampuja. Botwissa on pieniä kyliä keskellä isoa avointa luontorikasta maailmaa, ja se omalla tavallaan tuo sellaista "näin pitäisi olla" harmoniaa missä asiat ovat vain todella simppeleitä. Hateno Village on oma lempparini, kyläläiset asuvat tuulimyllyissä, lapset juoksee kylässä leikkien ja voit värjätä hahmosi vaatteita kasviväreillä. Kylän ihmisten vaatteet ovat käytännöllisiä, kauniita ja rakennettu seikkailuja varten.
Olen pelannut Zeldaa jo useaa sataa tuntia, enkä ole vieläkään mennyt loppupomoon koska maailma on minulle kaikkein mielenkiintoisin. Nyt viime pelaamisesta taitaa olla pyörähtänyt jo vuosi tai kaksi ja mietin että odotan niin kauan etten enää muista kaikkia salaisuuksia tai tehtäviä, ja aloitan sen alusta. Sitten kun voin taas lapsentavoin uppoutua tuohon kauniiseen maailmaan koko päiväksi.
Kiinnostaisiko aihe videopelien vaikutuksesta lapsiin, sekä uudistunut asenne niitä kohtaan? Vieläkin tulee ilmi että vanhemman sukupolven ihmiset liittää videopelit ainoastaan väkivaltaan ja siihen että lapsella on puukko taskussa on Gtan syytä. Tässä olis niin paljon kumottavaa ja ajateltavaa että aihe voisi olla paikallaan?
