Digimon kukkaruukut - DIY Projekti

Ompa ollut ihanaa saada luovuus takaisin. Kuluneen talven aikana en saanut luotua lähes mitään ajanpuutteen sekä henkisen burnoutin takia. Jouduin ensimmäistä kertaa vuosiin sulkemaan Etsy kauppani ja tilaustyöt viime syksyltä painaa yhä stressinappuloita päässäni.

Ensimmäisenä asiana mihin sain luovuuden kipinän uudessa työhuoneessani oli nämä Digimon kukkaruukut. Pohjana toimi ihan Tokmannilta ostetut valkoiset hahmoruukut. Tein Palmoneja kaksi koska en ollut täysin tyytyväinen ensimmäiseen versioon, jonka moni ystävä totesi hyväksi kappaleeksi joten hänet luovutan adoptioon. (Hänet löydät täältä: Digimon kukkaruukku)

Biyomon ja Palmon-kakkonen jäävät kotia koristamaan. Toivottavasti heitä varten hankitut kasvit pysyvät myös elossa! Maalailun lisäksi toinen henkireikä on ollut Overwatch2 peli, jota olen pelannut aikas paljon lähiaikoina. Näitä ruukkuja maalasin käytännössä aina silloin kun odotin pelin alkamista. On hienoa kun into, luovuus ja kaikki positiivinen tulee takaisin elämään, mutta onko niiden pakko tulla kerralla ja päällekkäin :D

Olen tyytyväinen ruukkuihin sekä siihen että selvisin viimeisen puolen vuoden koettelun ehjin nahoin. Vähän on pää uskaltanut alkaa jopa suunnittelemaan tulevaa vaikka vähän ahdisteleekin vielä. Kyl tää tästä. Toukokuussa on paljon kivaa edessä kuten paluu kuntonyrkkeilyn pariin, uimaan ja ruokailun tasoittumiseen myös!

Tämä tuntui myös kevyeltä tavalta palata takaisin blogin ja ns oikean elämän ääreen. Avata nuo luovat hanat auki myös kirjoittamisen suhteen. Jos et vielä lukenut aihetta Digimon Elämässäni, niin tuota painamalla pääset sinne!

Digimon - Elämässäni

 

Ollaan puhuttu jo Gtasta, Zeldasta ja Muumeista elämässäni joten onkin oiva aika keskustella Digimonista! Kasvoin ehdottomasti enemmän tässä leirissä kuin Pokemonissa, vaikka toki pokekortteja keräiltiin ja tositarkoituksella. Pokekortteja saatiin viikkorahoilla ostaa ja kaikilla oli ne kauniit kansiot niille. Omastani leikkasin yhden rivin pois että se oli vain 2x3 rivinen ja täten erilainen kuin muiden, mitä jänniä tapoja sitä keksikään itsensä toteuttamiseen lapsena. En ikinä pokekorteilla pelannut mutta keräilijäfriikkeyteni tykkäsi swappailla söpöimpiin otuksiin.

Digimonista ei ollut samalla tavalla oheistuotteita, mutta kaikki pehmolelut (samanlaiset kuin kuvan vyössä) keräsimme lapsuuden kaverien kanssa, annoimme jopa saman lelun toisillemme synttärilahjaksi. Molemmat avasi paketit ja niistä paljastui sama lelu!

Digimon käy enemmän järkeen

Kun oikeasti puhutaan eroista Digimonin ja Pokemonin välillä, olisi täysin loogista että kaikki diggaisi Digimonista enemmän. Think about it, Pokemonissa jotkut 13-vuotiaat lähtee oman onnensa nojassa asumaan metsiin ja käymään vaarallisia taisteluita keskenään. Tämän on oltava jotain lasten kaltoinkohtelua. Heillä ei oikeasti ole mikään hyvä suhde Pokemoneihinsa, koska he kirjaimellisesti metsästää heitä, väsyttää heidät taistelulla ja sitten vangitsee vasten heidän tahtoa - jotta voi käyttää heitä taistelussa lisäämässä tätä orjuutta. Kaikki vaan hyväksyy että on jotain ihme olentoja maailmassa joita varten on stadionit ja lääkärit ja kaikki. Todella absurdia ja vallanhimoista. 

Digimonissa on ihmisten maailma, missä ihmiset eivät tiedä muusta maailmasta ja toinen ulottovuus missä Digimonit asuvat. Leirillä olevat lapset imaistaan tähän maailmaan ja he bondaavat oman Digimoninsa kanssa. He rakentavat paras-ystävä tyylisen suhteen Digimoniensa kanssa jotka päättävät jäädä sen sijaan että lähtisivät pois. He pelastavat tämän maailman ja ihmisten maailman yhdessä tuholta ja samalla pitävät harmonisen tasapainon kahden maailman välillä. < Tämä, on katselemisen arvoinen vaihtoehto.

Teini-iässä

Sarjojen suurkuluttajana myös Digimonin kaksi ekaa kautta on kuulunut tähän sarjarumbaan (Lue: Sarjani). Teini-iässä vielä porukoilla asuneena lisäsin nämä kaudet kiertoon ja niitä katseltiin usein yksin taikka ystäväni kanssa. Kerran valvoin ensin yhden yön yksin kun katselin Digimoneja ja kun ystäväni tuli meille yöksi, valvottiin hänenkin kanssa katsoen Digimonia. Olosuhteet oli penkiltä ja läppäriltä enintään epämukavat - et ei ihan parasta movienightia ollut tarjota mutta teininä kelpasi kaikki. 

Saattoi käydä myös niin että tälläisen Digimon täyteisen valvotun yön jälkeen mentiin toisen kaverin kanssa meidän kellari läpi jotta nuo Digimon pehmot löytyisi ja voisin ottaa ne hoitavaan huomaani takaisin. Lähes kaikki löytyi, mutta puuttuvat harmitti ja kyselin mesessä (kyllä, original mese!) kavereilta että jos he olisivat Digimoneja, mihin he piiloutuisivat? Valvottu yö on kuin humala monella tapaa. En edes muista löytyikö loput Digimonit vai eivät mutta hauskaa oli.

Tatska pelasti jalkani

Tein kotitatskoja kuten moni hullu yksinäinen nuori ja päädyin tekemään aivan kamalan käärmeen itselleni jalkaan. Tatuointi mitä kerkesin inhota lähes tulkoon 10 vuotta ennenkö ystätäväni Tuuli (@kauheetuuli) sen minulle korjasi. Käärmeen pään päälle tehtiin peittotatskana Digivice. Olen äärettömän tyytyväinen sen nykymuotoon ja ystävälleni sen teosta. Sen alle on tulossa kaksi kuvaa lisää, mitkä peittäisivät sitten yhdessä samalla loput käärmeestä. Varmaankin Digimoneja hekin - Et sitten on toisessa jalassa muumit, toisessa Digimon - perus kolmekymppisen jalkaset. 

Digimon-vyö

Tilasin Etsystä Digivice korun sillä ajatuksella että voisin laittaa sen johonkin vyöhön ja näin saisin kivan korun käyttöön. Olen todella huono käyttämään koruja mitkä pitää erikseen laittaa päälle, joten ajattelin että sidon sen jotenkin vyöhön kiinni niin, ettei sitä tarvitsisi miettiä ikinä vaan kuuluisi vyöhö. No sit mietin että mähän voisin tehdä vyön, kun niitä muutenkin taiteilen yrityspuolella ihmisille eri tarkoituksiin enkä ole oikein itselle sellaista tehnyt. Makramevyö+digivice olisi hieno kombo - ja sitten innostuin vielä etsimään Torista digipehmon minkä ompelen vyöhön kiinni. Näin siitä tuli todellinen Digimon-vyö! Sen puusolki on kierrätetty Nextiili-pajasta ja materiaali on 80% kierrätyspuuvillaa.

Lue Digimon kukkaruukuista täältä!