Haku

Näytetään tekstit, joissa on tunniste europe. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste europe. Näytä kaikki tekstit

heinäkuuta 25, 2022

Pieni kaupunki Kočevje


Kočevje

Noin kahdeksantuhannen asukkaan kaupunki Kočevje sijaitsee Sloveniassa noin tunnin ajon päässä kaakossa Ljubljanasta katsoen. On lähes uskomatonta tälläiselle Tamperelaiselle että jonkun kotikaupunkia koristaa kaunis vuoristomaisema koko kaupungille yhteisenä, joka puolella. Kočevjeen pääsee junalla ja yksi souvenier shop sijaitseekin heti juna-asemalla.

Paikallisille on ihan perus viikonloppu käydä vaeltamassa vuoren huipulle lauantaisin ja jollekkin toiselle vuorelle töiden jälkeen. Kukkulat ja vuoret ovat vain niin lähellä, niin jyrkkiä ja niin ns "in your face" että ne tuntuu nousevan suoraan jalkojen juuresta. On vaikea puhua Sloveniasta ilman että puhuu vuorista tai kukkuloista.

Olen kuitenkin matkoilla nähnyt vuoria esim. Skotlannissa ja ne on ollut uskomatonta tälläiselle vuorirakastajalle - mutta sielläkin vuoret alkavat pikkuhiljaa kasvamaan korkeutta ja ovat todella laakeita, täällä ne vain nousee kuin sieniä sateella. Uskomatonta. 


Keskusta

Keskustan läpi kulkee Rinža River mikä on 13 kilometriä pitkä, kunnes katoaa maan alle ja nousee uudelleen lähellä Kroatian rajaa osana Kolpa jokea. Nimensä kaupunki sai sen runsaan puuston vuoksi jo vuonna 1363 (*Hvojčevje (from hvoja 'fir, spruce')). 

Pää "Landmarkseina" kaupungissa on mm. vuosina 1887 ja 1903 välillä valmistunut kirkko mikä seisoo kaikessa komeudessaan keskellä pientä keskustaa. Alueella voisi viettää hetken take-away kahvin kanssa, kävellä joen yli silloilla ja katsella ihmisten elämää. Sitä ulkomaanmatkat ovatkin parhaillaan. Me otettiin paikallisen oppaan kanssa vielä askel syvemmälle ja hengasimme muutaman päivän kymmenhenkisen Sloveniaporukan kanssa Kočevjessa ja tästä siirryimme vielä Kolpa joelle Kroatian rajalle, mutta siitä lisää myöhemmässä aiheessa.


Kočevjella on laaja historia ja se vie kauas aikaan kun aluetta asuttivat Saksalaiset ja siihen miten paljon tuhoa kaupunki otti toisessa maailmansodassa. Voit lukea niistä englanniksi lisää täältä. Vierailumme aikana pääkadun siltoja purettiin uudeelleen rakentamisen takia ja sieltä löytyi räjähtämättömiä pommeja sotien ajalta. Keski-Euroopassa ei toki niin hämmästyttävää koska alueet ovat ollaat edes-takas sotilaiden valtaamia - mutta pysäyttävää silti!

Zofka Kveder (1878–1926) asui Kočevjessa ja oli aikansa ensimmäisiä Slovenialaisia kirjoittajia ja feministejä. Hänen osaamisalueeseensa kuului kirjoittamisen lisäksi kääntäminen ja journalismi. 
  

Kočevje Järvi

Oikein raikas hetkiretki tehtiin Kočevjen järvelle (Rudnik, 1330 Kočevje, Slovenia). Lähes 40 hehtaarin kokoinen järvi on sanotttu olevan yksi Slovenian puhtaimmista järvistä. Sen ympärillä kasvaa ja elää paljon erilaisia lajeja niin kasvillisuudessa kuin eläinkunnassa. Mukaan on laskettu yli 60 lajia lintuja, mistä 15 on määritelty uhanalaisiksi. 

Järven ympäri kulkee kolmen kilometrin pituinen reitti missä myös hyviä paikkoja valokuvaajille. Oma kenkäni meni rikki joten tyydyimme istumaan ja nauttimaan rauhallisesta hetkestä hektisen loman aikana. Tästä siirryimme kahvilaan missä odotti kauniit maisemat järvelle.


Päädyin useassa Slovenian kohteessa juomaan Coca-Colaa kauramaidon puutteen vuoksi, kun ei tuo kahvi mustanakaan mene - tässä yksi nautittu colajuoma viisaampana. Tykkään tämän kahvilan(/hotellin?) pöytäpaikoista, kuten tämä pieni laiturinnokka missä oli vain pöytä, tuolit ja maisema. 

Täällä myytiin myös puusta veistettyjä karhukaulakoruja ja kai olisi ruokaakin saanut! (Googlen mukaan paikan nimi on: Ribič bar, gostinstvo in turizem, Marija Irt s.p.) Tiedä siitä sitten.

Kočevjen kukkuloiden päällä lepää vanha linnakkeen raunio nimeltä Fridrihštajn, missä Frederick ja Veronikan välinen myytti tapahtui. Koska Veronikan sukulinja oli Frederickin isän mielestä sopimaton ja tahriintunut, hän hukutti Veronikan järveen, heitti poikansa linnaan ja tuhosi linnakkeen. Kun isä, Count Herman kuoli, Frederick kunnostutti linnan mutta ei nainut enää uudelleen. Ylemmän kuvan lasissa oleva nainen on muisto Veronikasta. Lue lisää englanniksi täältä.


Tuliaisia

Kočevje on kuuluisa suuresta karhupopulaatiostaan jonka huomaa tuliaisten joukossa. Ostin itselleni sellaisen puusta käsin veistetyn karhukaulakorun minkälaisia löydät mm. juna-aseman viereisestä tuliaiskaupasta taikka Kočevje järven kahvilasta. Äidilleni toin perinteisen magneetin lisäksi saveen painetun suden tassunjäljen pienoismallikorun. Kočevjessa myös hunaja on paikallinen aarre ja sitä saa monessa eri koossa ja tyylissä, shotteina tai vaikka huulirasvana. 

syyskuuta 17, 2018

Berlin


I was in Berlin with my boyfriend last February. It was his Christmas present to me. We would go to Berlin for a few days, and see my favorite singer's show! Super exiting, since I have never been to a gig like that before. We had a little bad luck on our trip, and it started with the weather. Usually, it isn't too cold, but now some ice weathers from the north had just landed there, and I swear it was worse than in Finland. But like good finns, we managed.

Even before the trip, there was some bad luck. See, we would have to get up around 3 am for this 7 am flight. And that did not sound good. So we checked into a airport hotel the day before. This way we could sleep much later and actually be rested. All was good for like an hour of sleep in, then the air conditioner started to yell, and we didn't sleep a wink with the annoyance. Oh well, at least we were all ready at the airport.


So who's show did we go all the way to Berlin to see? Well Aurora of course. 
Aurora Aksnes (AURORA) is a young, talented singer from Norway. Her voice and singing goes straight to your soul. She takes it, and makes it weep. You are falling in love, with no gravity, that is what her songs make you feel. 

I first came across her music, when I lost a member of our little pack, one of my cats, Tintti. I was browsing in youtube, and her songs were suggested to me. Played one, and I was sold. 

I think her music really helped me deal with the loss of my pet, I could just loose myself in the sorrows and powers of her voice. I do hope she can offer you, my dear reader some emotion as well. I will leave links in the end for you to listen to. 


Rest of our trip went nicely, we had dinner in a high-end restaurant looking like we do not belong there, walked the Memorial of the murdered Jews and visited places like Checkpoint Charlie. It was the best-known Berlin Wall crossing point between East Berlin and West Berlin during the Cold War (1947–1991). 


We had a very plesent, and memorable time in Berlin. Even with the cold weather, no sleep, disappointing customer service and a delayed flight couldn't bring our spirits down. It was a lovely present from my lovely man, and I can't wait to jump into more adventures with him. Good bye Berlin!