Vähän erilainen aihe tänään, meinaan osana sosionomin opintoja piti työstää itselle (ja muille) tulevaisuutta varten tälläinen "menetelmäsalkku" eli sosiaalialan hyvät käytännöt ja "käyttöteoriat". Henkilökohtaisesti ajattelen että salkku olisi voinut olla 3.vuoden opinnoissa eikä näin alussa, kun kaikki menetelmät on lähinnä teoriaa, mutta ehkä tätä voi sitten katsoa joskus ja miettiä että mitkä oli hyviä ideoita ja mitkä ei. Halusin jakaa sen nyt täällä blogin puolella myös muille sosiaalialaa opiskeleville infopaketiksi. Salkku on erityisesti lastensuojeluun, koulukuraattorille ja muihin one-on-one tapaamisiin suunnattu.
Tehnyt: Jonna Sihvonen, HAMK
Blogissahan on viimeisen ~10 vuoden aikana puhuttu myös mielenterveysaiheista sekä ihmissuhteista: Mistä rakentuu terve parisuhde? Miten löydän elämänkumppanin? Kasvanut masennukseen, Elämä dissosiaatiohäiriön kanssa, Alkoholisti, absolutisti, mikä lie, Miten nautin hetkestä? Mikä ei ole oikein parisuhteessa? ja Yksinolo on tärkeää
Tältä osin ajattelin että aihe sopii tänne ja menee ainakin hyvät menetelmät myös muille mahdollisesti saataville. Päätin käyttää tehtävässä valmiiksi annettuja alaotsikoita koska ne tuntui sopivilta.
Mindset
Menetelmien tavoissa näkyy monet eri oppimis- ja ihmiskäsitykset. Konstruktiivinen voi toimia esimerkiksi lastensuojelussa: nuori osallistuu itse oman suunnitelmansa laadintaan. Humanistinen ihmiskäsitys voi näkyä esim. perhetyössä: keskitytään voimavaroihin, ei vain ongelmiin. Ratkaisukeskeinen orientaatio voi näkyä esimerkiksi kuraattorityössä: nuoren kanssa asetetaan yksi konkreettinen tavoite kerrallaan.
Eri menetelmiä voidaan käyttää tilannekohtaisesti, kognitiivisella oppimiskäsityksellä voidaan auttaa asiakasta ymmärtämään syy–seuraus-suhteita. Esimerkiksi sosiaaliohjauksessa: yhdessä jäsennetään, miten taloudellinen tilanne syntyi ja miten sitä voi hallita.
Itsellä oma kokemus ja kokemusasiantuntijuus näkyy ymmärryksenä laajempaa kokonaisuutta kohtaan, sekä tunnetasoisella vertaisuudella. Tiedän minkä asioiden kanssa nuori painii ja voin täten antaa eri tason ymmärrystä kuin joku, joka tietää tämän vain teorian pohjalta. (Mielen ry, koulutettu kokemusasiantuntija 2024). Yleensä kaiken tuhoisan käytöksen ja elämäntavan takana on syitä, minkä ymmärtämisestä saamme ymmärrystä teoille ja on jotain konkreettista mihin keskittyä.
Jokainen nuori kohdataan yksilöllisesti, eikä liukuhihna työskentelynä. Tärkeää on kuulla ja antaa tilaa myös ikäville tunteille. Ratkaisukeskeinen ajattelu voi hypätä mukaan siinä vaiheessa, kun nuori on itse myös valmis tekemään tiukempia päätöksiä elämästään. Siihen saakka kuuntelu, tuki ja läsnäolo on tärkeämmässä roolissa. Skillsetit on käytössä ja nuori kohdataan kokonaisuutena, eikä pelkkänä ongelmana tai hänen ongelmiensa kautta.
Ekososiaalityö on tärkeä osa sosiaalityötä ja sellainen asia mikä näkyy elämässäni jo arjessa ja arvoissa, sekä tulee näkymään sosiaalityössäni. Ekososiaalityö on sosiaalityön suuntaus, joka yhdistää ihmisten hyvinvoinnin, yhteisöjen toimivuuden ja luonnon elinvoimaisuuden samaan tarkastelukehykseen. Kun ajatellaan sosiaaliohjaajan menetelmiä, ekososiaalinen näkökulma ei ole irrallinen lisä, vaan se muuttaa sitä, miten ohjaaja ymmärtää asiakkaan tilanteen, mihin hän ohjaa ja millaisia toimintatapoja hän valitsee. Kyse on ajattelutavasta, jossa ihminen on osa isompaa kokonaisuutta, eikä toisinpäin.
Kiinnostavia artikkeleita ja ideoita:
Skillset
"Tunne- ja kaveritaitojen harjoittelu on tärkeää tämän päivän alakouluissa. Koulukuraattori voi tukea oppilaita taitojen harjoittelussa luokassa ja pienryhmissä erilaisten menetelmien keinoin, esimerkiksi korttien, pelien ja erilaisten hankkeiden työstämän materiaalin avulla." (
Metropolia, Luettu 5.12.2025)
Perehdytysopas peruskoulun koulukuraattorille opinnäytetyö tuo esiin mielenkiintoisia pointteja (
Thesus, luettu 1.2.2025). Koulukuraattorin työ näyttäytyy dokumentissa monialaisena sosiaalityön asiantuntijuutena, jossa keskeistä on varhainen tuki, oppilaan kokonaisvaltainen hyvinvointi ja kouluyhteisön sosiaalisen toimintakyvyn vahvistaminen. Kuraattorin tehtävä sijoittuu opetuksen ja sosiaalihuollon rajapintaan: hän ei toimi terapeuttina eikä ensisijaisesti kriisiorganisaationa, vaan ennaltaehkäisevän opiskeluhuollon ammattilaisena, jonka työn perustana ovat dialogisuus, osallisuus, yhdenvertaisuus ja oppilaiden sekä kouluyhteisöjen sosiaalinen vahvistaminen. Dokumentissa korostuu ajatus siitä, että kuraattorin työ ei ole irrallinen lisä koulun arkeen, vaan osa sen rakenteita ja hyvinvointia ylläpitäviä järjestelmiä.
Menetelmien osalta työ rakentuu pääasiassa yksilötyöstä, yhteisöllisestä opiskeluhuollosta ja moniammatillisesta yhteistyöstä. Yksilötyössä kuraattori tapaa oppilaita matalalla kynnyksellä ja keskustelee heidän hyvinvoinnistaan, koulunkäynnistään, sosiaalisista suhteistaan ja arjen haasteistaan. Menetelmissä painottuvat dialoginen työskentely, voimavaralähtöisyys ja ratkaisuorientaatio: oppilasta ei määritellä ongelman kautta, vaan pyritään tunnistamaan hänen vahvuutensa ja vahvistamaan omaa toimijuuttaan. Tarvittaessa kuraattori ohjaa oppilaan muiden palveluiden piiriin, mutta ohjaus perustuu aina vapaaehtoisuuteen ja yhteiseen arvioon tuen tarpeesta. Dokumentissa tuodaan esiin, että kuraattorin tulee olla helposti lähestyttävä ja näkyvä osa koulua, jotta oppilaat uskaltavat hakea tukea ajoissa.
Perhetukikeskuksessa haastatteluni perusteella on käytetty muutamanlaisia eri menetelmiä nuorten kanssa. Tunnekortit on olleet käytössä esimerkiksi perhetapaamisessa, helpottamaan koettujen tunteiden sanottamista. Perhetukikeskuksesta löytyy kortit mm. "Keskustelunavaus kortit" missä on esimerkiksi kysymys "Mikä on pisin minuutti, jonka olet koskaan kokenut?". "The Bears" tunneilmaisukortit sekä Fiilari keskustelupeli. Fiilarissa on 48 korttia, mistä jokainen vuorollaan nostaa kortin ja täydetää lauseen. Lauseet voi alkaa yksinkertaisesti "Tunnen syyllisyyttä.." ja siitä sitten keskustelua jatketaan.
Ekososiaalityö
Ekososiaalityö voisi näkyä sosiaaliohjaajan työssä esimerkiksi niin, että asiakkaan hyvinvointia ei tarkastella pelkästään yksilön sisäisenä asiana tai sosiaalisten suhteiden kysymyksenä, vaan myös ympäristön tarjoamien ja rajoittamien mahdollisuuksien näkökulmasta. Ohjaus voisi silloin kohdistua esimerkiksi arjen rakenteisiin, ympäristöihin, liikkumiseen, luonnossa palautumiseen tai yhteisöllisiin tiloihin, ei pelkästään palvelujärjestelmään.
Ohjaaja voi tietoisesti huomioida, miten esimerkiksi luonnon saavutettavuus, melu, asumisen laatu, taloudelliset rajoitteet tai ympäristöön liittyvät riskit vaikuttavat asiakkaan jaksamiseen ja toimintakykyyn. Asiakastilanteita voidaan pitää luonnonkohteissa ja metsäkävelyillä, mielessä pitäen saavutettavuus ja sääolosuhteet.
Lammasterapia
Ryhmätoiminnassa lammasterapia tarjoaa monta erilaista mahdollisuutta. Ryhmätoiminnassa nuoret myös peilaavat toisiaan, kun he näkevät muiden kanssakäymisen lampaiden kanssa, se voi olla heille helpompaa itsekin hypätä mahdollisuuteen mukaan. Jaettu kokemus toislajisten kanssa toimimisesta lisää ihmiselle tärkeää yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Ryhmätoiminta alkaa jo matkalla tilalle. Voidaan käydä aluksi kuulumiset läpi ja tarvittaessa esitellä toisemme, esim. jos ryhmässä on uusia. Autossa voidaan keskustella myös jo siitä, minne ollaan menossa ja nuorten mahdollisista aiemmista kokemuksista eläinten parissa, lempieläimistä ja siitä, millaisia odotuksia nuorilla on tulevasta aktiviteetista. Yhteinen keskustelu toimii pohjustuksena ja innostajana toiminnalle.
Itse aktiviteetissa nuoret istuvat oljessa lämpimillä alustoilla alas ja saavat antaa lammasystävällisiä raksuja lampaille. Lampaita saa silittää ja harjata. Nuorille luontaista saattaa olla myös lampaista kuvien ottaminen esimerkiksi muistoksi.
Ryhmätapaamisen voi lopettaa myös muilla tavoin kuin vain ohjaajien monologilla. Lopetuksessa voidaan palata alussa asetettuihin tavoitteisiin. Osallistujat voivat selata kuvia mitä ottivat ja kertoa niiden tarinan. Voidaan myös esim. piirtää tulospuu, missä juuret voi edustaa opittuja asioita, runko prosessia ja oksat tulevia toimia tai ajatuksia mitä heräsi lampaiden seurassa vietetystä ajasta. Tippuvat lehdet voi olla asioita, joita nuoret haluavat niin sanotusti jättää sinne olkipedille (käytöksiä tai toimia mitkä haluavat jättää taakseen).
Toolbox
Kirjailijan uralla olen kehittänyt siihen sopivan "toolboxin". Jotta saan luotua ihanteellisen tilanteen kirjoittamiselle tai vaikka opiskelulle. Siihen kuuluu Chillhopin sesonkiin sopiva soittolista (kevät, kesä, syksy, talvi). Tykkään Chillhopin listoista koska ne eivät sisällä laulamista (mikä voisi viedä keskittymisen) ja ovat tosi rentoja ja tunnelmallisia, meno pysyy samana taustamusana koko keskittymisen ajan. Usein laitan toiselle näytölle feikkitakkatulen ropisemaan orgaanisen fiiliksen luontiin. Keitän kahvia tai teetä, riippuen kellonajasta ja katson että on villasukat jalassa ja mukava olla. Luon ympärilleni sen tunnelman, mikä auttaa pääsemään halutun aktiviteetin pariin.
Esimerkki video kun tein yhdistykselle apurahahakemusta samaa työkalua käyttäen:
Havukettu/TikTok
Samantapaisilla menetelmillä saadaan varmasti haluttuja lopputuloksia myös muissa tilanteissa, tasainen taustamusiikki voi auttaa pysymään kiinni luovassa tekemisessä tai fiilistelemään tekemistään vielä enemmän. Etenkin nuorille, joilla on keskittymisogelmia voi taustaääni auttaa uppoutumaan tekemäänsä asiaan.
Taide osana toimintaa
Nuorten tai lasten kanssa taide on itselle "helppo" väylä luoda keskusteluyhteyksiä ja ohjata lapset toimintaan. Ryhmä muotoisesti "piirrustusidearinki", missä kaikki piirtää saman annetun asian ilman mallia paperille. Myös Värityskirja voi toimia tässä ja sosionomi voi luoda itselleen oman version, haluamillaan kuvilla esim näin:
Värityskansion DIY ohje
Yksilötyössä "unelmakartta" missä piirretään ja askarrellaan unelmakartta tai haastavampi "unelma-aikajana" vanhemmille nuorille, missä mietitään elämän ajankohtia. Mitä elämältä haluat ja miltä se näyttäisi "aikajanallisesti".
Uusien taitojen oppiminen, esimerkiksi makrame, savityö tai maalaaminen on hyvä tapa saada onnistumisen tunteita.
Nuorille aikuisille
Oma "The Seinä" toimisi oivana opiskelua auttavana menetelmänä aikuisille opiskelijoille. Ammattikorkeakoulu voi tuntua epäselvältä, haastavalta ja monimutkaiselta kokonaisuudelta ja siihen tämä auttaa, etenkin erittäin visuaalisia oppijoita. Siksi sen itsellenikin tein.
Tässä on seinälle laputettu koko sosionomi-opintoni. Pinkki on vuosi1, lila vuosi2 ja sininen vuosi3. Vihreä on kesä. Jokainen opinto on sinitarralla kiinni, niitä voi liikutella toteutuksen, ahotoinnin ja suorituksen mukaisesti minne haluaa. Perhoset on työharjoitteluita.
Lähteet:
- Kaypahoito.fi
https://www.kaypahoito.fi/nix00269 - Lammas terapiaeläimenä
https://www.rantakorpi.fi/lammas-terapiaelaimena/ - Eläinavusteinen psykososiaalinen kuntoutus
https://www.duodecimlehti.fi/duo16383- Menetelmiä ryhmätoimintaan
Yhdistysyhteistyö.fi - Kulttuurihyvinvointi
Taike.fi (luettu 1.5.2025)
- Koulukuraattori tukee tunne- ja kaveritaitojen harjoittelua,
Metropolia- Perehdytysopas peruskoulunkoulukuraattorille,
Thesus- Osallisuutta ja toimintakykyä vahvistava aikuissosiaalityö– opas ammattilaisille
Julkari.fi- Paikallista ja kuitenkin globaalia ekososiaalisen sosiaalityön ilmiöitä Suomessa ja maailmalla, Kandidaatin tutkielma, Lumi Karjalainen, 2024, Tuni.fi
-
- Käytin tekoälyä antamaan esimerkkejä eri oppimistapojen arkisista tilanteista ja tiivistämään "Perehdytysopas peruskoulun koulukuraattorille" opinnäytetyöstä keräämäni tekstin.
