Haku

syyskuuta 24, 2024

Tampere silloin ja nyt - Ei enää sama kaupunki

Välillä mietin että miksi kipuilen Tampereella asumisen kanssa, olenhan asunut täälllä koko ikäni, enkä lapsena muista kipuilleeni yhtä paljoa. Toki, lapsena on muut asiat mielessä eikä oikein vielä edes tiedä mitkä ne asiat ovat mistä saa energiaa tai mitkä ovat energiasyöppöjä. Kävimme sukulaisissa todella usein ja siellä sai aimoannoksen luontoa mikä onkin noussut itselle voimavaraksi. 

Olen nyt hurahtanut Google Street Viewn maailmaan ja joskus kun joku mietti miksi en halua asua enää Tampereella ja se selittyy hyvin näiden kuvien kautta. Tampere on muuttunut hirveästi siitä kaupungista missä kasvoin, se on ottanut kymmeniä tuhansia ihmisiä lisää sisäänsä ja tietysti kaikelle tälle määrälle on pitänyt lisätä taloja, palveluita ja muuta sellaista. Nämä on johtanut korkeisiin taloihin nykyisellä aikamme rumimmalla arkkitehtuurilla - eli mustia laatikoita muoviparvekkeilla sekä luonnon puuttumiseen. En sano että Tampereen yleiskuva olisi ennen ollut jostain luontolehdestä, mutta yllättävän paljon ne puut ja vihreet pläntit tekee yleisellä ilmapiirillä.

En täällä kasvaessa ikinä miettinyt luonnon puutetta, edes Kauhajoen jälkeen kun asia nousi enemmän arvokseni ei se niin haitannut koska asuin Nekalassa, mikä on niin suojeltua aluetta ettei sitä voida rysätä pilvenpiirtäjien tieltä matalaksi. Luonnon puutteen huomasi kyllä aina kun Nekalasta poistui.

Kissanmaa ja vuodet tässä onkin herättänyt enemmän tajuntaan sen miten eri paikka tämä nykyään on, Kalevat ja Taysit ihan naapurissa. Meidän talokin oli vuonna 2009 puiden saartama, nykyään ei yhtäkään. Illalla ikkunasta sisään ei porota kuu vaan katulamppu. Suoraan silmään.

Onneksi lähellä on sentään kauppikin, niin voi siitä nauttia kunnes löydetään hyvä paikka jatkolle. Toki nyt kauppiakin aiotaan haudata talojen alle. 

Enemmän ehkä tämän kuvakollaasin kanssa halusin muistuttaa Tamperelaisia siitä mikä on jalkojemme alla pikkuhiljaa muuttunut, sekä uusille kaupungissa ymmärtämään mistä puhutaan kun sanotaan jonkun olevan "ihan erilailla". Ja sen, että on ihan OK kipuilla näiden muutosten kanssa. Alla muutama esimerkkki.